Äitienpäivä on äitien kunniaksi vietettävä juhlapäivä
Äitienpäivää vietetään eri puolilla maailmaa yleensä maalis- tai toukokuussa. Suomessa se on toukokuun toisena sunnuntaina, ja se on yksi virallisista liputuspäivistä. ¹ Vuonna 2024 äitienpäivää vietetään Suomessa sunnuntaina 12. toukokuuta.
Äitienpäivän vietto alkoi Yhdysvalloista 1900-luvun alussa. Anna Jarvisin äidin kuolema sai hänet ajattelemaan, että yhteiskunta ei arvostanut äitien roolia kansakunnan teollistumisessa ja lasten kasvatuksessa. Hän järjesti muistojuhlan kaikille äideille vuonna 1907, ja seitsemän vuotta myöhemmin presidentti Woodrow Wilson julisti äitienpäivän kansalliseksi juhlapäiväksi. ²
Äitienpäivää alettiin viettää Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1918, mutta vain paikoittain maaseudulla. Äitienpäivän toi Suomeen kansakoulunopettaja ja kansanedustaja Vilho Reima. Vuonna 1947 äitienpäivä vahvistettiin viralliseksi liputuspäiväksi. ³
Monet perheet juhlistavat äitejään eri tavoin
Monissa perheissä on perinteitä, joilla ilahdutetaan äitiä hänen erityisenä päivänään. Esimerkiksi monet lapset tekevät itse kortin tai runon äidilleen, tai vievät hänelle aamiaisen vuoteeseen. Nykyään myös äitienpäivälounaat ja -brunssit ovat suosittuja.
Äideille on perinteisesti kerätty valkovuokkoja, jotka symboloivat puhdasta ja kaunista rakkautta. Myös kukkakaupat tekevät hyvää bisnestä äitienpäivän alla, sillä monet haluavat antaa äidilleen kukkia tai kasveja lahjaksi.
Suomen valtakunnallisessa äitienpäiväjuhlassa tasavallan presidentti myöntää ansioituneille äideille kunniamerkkejä. Myös isoäitejä usein muistetaan äitienpäivänä.
Mitä äidit toivovat lahjaksi?
Kaikki äidit eivät kuitenkaan kaipaa materiaalisia lahjoja tai kalliita elämyksiä. Monille riittää se, että saa viettää aikaa rakkaidensa kanssa ja tuntea itsensä arvostetuksi ja huomioiduksi.
Tutkimusten mukaan suomalaiset äidit toivovat eniten rauhaa ja rentoutumista, sekä hyvää ruokaa. Myös kortti, kukat ja suklaa ovat suosittuja lahjoja.
Jotkut äidit haluavat myös tehdä jotain erilaista tai hauskaa äitienpäivänä, kuten käydä elokuvissa, museossa, konsertissa tai huvipuistossa. Tärkeintä on kuitenkin se, että äiti saa itse päättää, mitä haluaa tehdä.
Äitienpäivä on myös surun ja kaipauksen päivä
Äitienpäivä ei ole kaikille iloinen juhla. Monet surevat äitiään, joka on kuollut tai josta on jouduttu eroon. Myös lapsettomat naiset, adoptoidut lapset ja sijaisperheissä asuvat lapset voivat kokea äitienpäivän vaikeaksi.
Suru ja kaipaus ovat sallittuja tunteita äitienpäivänä. On hyvä muistaa, että äitiys ei ole vain biologinen tai juridinen asia, vaan myös tunneside ja kokemus.
Jokainen voi määritellä itse, kuka on hänen äitinsä tai lapsensa. Äiti voi olla myös isoäiti, täti, ystävä, opettaja tai hoitaja. Lapsi voi olla myös lemmikki, kummilapsi, oppilas tai naapuri.
Äitienpäivän merkitys yhteiskunnalle
Äitienpäivällä on myös yhteiskunnallinen ulottuvuus. Se on päivä, jolloin kiitetään äitejä heidän tekemästään työstä perheen ja yhteisön hyväksi. Se on myös päivä, jolloin nostetaan esiin äitien kohtaamia haasteita ja ongelmia.
Äidit ovat usein vastuussa lasten kasvatuksesta, kodinhoidosta ja vanhustenhoidosta. He tekevät paljon näkymätöntä ja palkatonta työtä, joka ei saa riittävästi arvostusta tai tukea. He kohtaavat myös syrjintää ja väkivaltaa.
Äitienpäivänä on tärkeää muistaa, että äidit ovat yksilöitä, joilla on omat tarpeensa, toiveensa ja unelmansa. He ansaitsevat tasa-arvoa, kunnioitusta ja hyvinvointia. He ansaitsevat myös mahdollisuuden toteuttaa itseään työssä ja harrastuksissa.
Äitienpäivän vietto on siis paitsi perheen sisäinen juhla, myös yhteiskunnallinen kannanotto. Se on tapa osoittaa arvostusta ja rakkautta äideille, mutta myös vaatia parempia oloja ja oikeuksia heille.
Lopuksi
Tämä artikkeli oli lyhyt katsaus äitienpäivän historiaan, perinteisiin ja merkitykseen Suomessa ja maailmalla. Toivomme, että se antoi sinulle uutta tietoa ja näkökulmaa aiheeseen.
Toivotamme kaikille äideille ja heidän läheisilleen iloista ja lämmintä äitienpäivää! 🌷🍰🎁🎈🥂👩👧👦
Lähde: Yle Uutiset, Wikipedia