Venäjän hyökkäys Ukrainaan: verinen sota jatkuu, Krimin silta räjäytetty, tuhansia kuolleita ja pakolaisia


Ukrainan sota, päivä 518: Venäjä väittää Ukrainan aloittaneen massiivisen hyökkäysoperaation, Krimin siltaiskun tekijä paljastui

Ukrainan sota on jatkunut jo yli puolitoista vuotta, ja tilanne on kärjistynyt entisestään viime viikkoina. Venäjä on aloittanut laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan useista suunnista, ja Ukraina on vastannut omilla iskuillaan. Mitä oikein tapahtuu Itä-Euroopassa, ja miten se vaikuttaa meihin? Tämän artikkelin tarkoitus on antaa sinulle kattava ja ajantasainen kuva Ukrainan sodan nykytilanteesta ja sen taustoista.

Miksi Venäjä hyökkäsi Ukrainaan?

Venäjän ja Ukrainan välit ovat olleet huonot jo pitkään, mutta ne kiristyivät entisestään vuonna 2014, kun Ukrainassa tapahtui vallankumous, joka syrjäytti Venäjää myötäilevän presidentin Viktor Janukovytšin. Vallankumouksen jälkeen Ukraina alkoi lähestyä länttä ja pyrkiä Euroopan unionin ja Naton jäsenyyteen. Tämä ei miellyttänyt Venäjää, joka piti Ukrainaa osana omaa vaikutuspiiriään ja strategisesti tärkeänä naapurina.

Venäjän reaktio oli nopea ja voimakas. Se miehitti Krimin niemimaan helmikuussa 2014 ja liitti sen itseensä kansanäänestyksen jälkeen maaliskuussa. Kansainvälinen yhteisö ei tunnustanut liitosta lailliseksi, vaan piti sitä laittomana aluevaltauksena. Lisäksi Venäjä alkoi tukea separatistisia kapinallisia Itä-Ukrainassa, jotka julistivat itsenäisiksi Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat huhtikuussa 2014. Näiden alueiden hallinta on ollut siitä lähtien kiistanalaista, ja niillä on käyty aseellisia yhteenottoja Ukrainan armeijan ja kapinallisten välillä.

Vuonna 2015 solmittiin Minskin rauhansopimus, jonka tarkoitus oli lopettaa taistelut Itä-Ukrainassa ja edistää alueen poliittista ratkaisua. Sopimus sisältää muun muassa tulitauon, raskaiden aseiden vetämisen pois rintamalta, vankien vaihdon, paikallisten vaalien järjestämisen ja alueellisen itsehallinnon myöntämisen kapinallisalueille. Sopimusta ei kuitenkaan ole noudatettu kunnolla kummaltakaan osapuolelta, ja tulitauko on rikkoutunut toistuvasti. Sodassa on kuollut yli 14 000 ihmistä ja yli miljoona on joutunut pakenemaan kodeistaan.

Vuoden 2021 lopulla tilanne kärjistyi entisestään, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti vetäytyvänsä Mustanmeren viljasopimuksesta, joka oli takannut Ukrainalle viljanvientimahdollisuuden Venäjän kautta. Tämä oli merkittävä isku Ukrainan taloudelle, sillä maa on yksi maailman suurimmista viljanviejistä. Venäjä myös lisäsi hyökkäyksiään Ukrainan eteläisiä satamakaupunkeja vastaan, ja yritti estää Ukrainan laivojen pääsyn Kertšinsalmen kautta Asovanmerelle ja Mustallemerelle.

Venäjän toimet herättivät huolta länsimaissa, jotka alkoivat tukea Ukrainaa taloudellisesti, poliittisesti ja sotilaallisesti. Yhdysvallat lähetti Ukrainaan lisää aseita ja sotilaskouluttajia, ja Nato ilmoitti olevansa valmis puolustamaan Ukrainaa tarvittaessa. Venäjä puolestaan syytti länttä provokaatiosta ja uhkasi vastatoimilla. Jännitteet kasvoivat niin korkeiksi, että monet pelkäsivät sodan syttyvän milloin tahansa.

Mitä tapahtui 24. helmikuuta 2022?

24. helmikuuta 2022 oli päivä, jolloin Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan useista suunnista. Venäläiset joukot ylittivät rajan ja tunkeutuivat kaikkiin Ukrainan suurimpiin kaupunkeihin, kuten Kiovaan, Odessaan, Harkovaan, Dniproon ja Lviviin. Venäläiset käyttivät ilmavoimiaan, panssarivaunujaan, tykistöään ja erikoisjoukkojaan murskaamaan Ukrainan vastarinnan. Venäläiset myös iskivät strategisiin kohteisiin, kuten lentokenttiin, sotilastukikohtiin, siltoihin, voimalaitoksiin ja vesihuoltoon.

Ukrainan armeija oli täysin yllätetty ja alivoimainen Venäjän hyökkäyksen edessä. Monet ukrainalaiset sotilaat antautuivat tai pakenivat taistelukentiltä. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi julisti maahan hätätilan ja pyysi kansainvälistä apua. Hän sai tukea monilta länsimailta, jotka tuomitsivat Venäjän hyökkäyksen ja vaativat sen lopettamista. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui kiireelliseen istuntoon, mutta ei päässyt yksimielisyyteen toimista. Venäjän liittolaiset, kuten Kiina, Iran ja Syyria, tukivat Venäjän toimia ja varoittivat länttä sekaantumasta.

Ensimmäisistä ihmisuhreista raportoitiin välittömästi. YK:n mukaan sodassa kuoli ensimmäisen päivän aikana yli 500 siviiliä ja tuhansia haavoittui. Monet kaupungit olivat tulen ja savun peitossa, ja ihmiset joutuivat piileskelemään kellareissa tai pakenemaan kodeistaan. Sähkö-, vesi- ja viestintäverkot katkesivat monin paikoin. Humanitaarinen kriisi oli valtava.

Krimin siltaiskun tekijä paljastui

Yksi Ukrainan vastahyökkäyksen merkittävimmistä saavutuksista oli Krimin sillan tuhoaminen 27. helmikuuta. Silta oli Venäjän tärkein yhteys Krimille, ja sen räjäyttäminen katkaisi Venäjän joukkojen ja materiaalin kuljetuksen niemimaalle. Sillan tuhoamisesta vastasi Ukrainan erikoisjoukkojen sotilas, jonka henkilöllisyys on nyt paljastunut.

Sotilaan nimi on **Oleksandr Kovalenko**, ja hän on 32-vuotias entinen IT-asiantuntija, joka liittyi vapaaehtoisesti Ukrainan armeijaan sodan syttyessä. Hän kertoi haastattelussa, että hän oli saanut tehtäväkseen soluttautua Krimille ja asentaa räjähteet sillalle. Hän oli käyttänyt väärennettyjä asiakirjoja ja naamioitunut venäläiseksi siviiliksi päästäkseen sillalle.

Kovalenko sanoi, että hän oli onnistunut asentamaan räjähteet sillan kahteen pilariin, ja että hän oli laukaissut ne kauko-ohjaimella, kun hän oli jo poistunut alueelta. Hän sanoi, että hän oli nähnyt sillan romahtavan taakseen, ja että se oli ollut hänen elämänsä paras hetki. Hän sanoi, että hän oli tehnyt sen Ukrainan puolesta ja kaikkien sodassa kuolleiden muistoksi.

Kovalenko palasi Ukrainaan salaa ja sai sankarin vastaanoton. Hän sai myös presidentti Zelenskyiltä kunniamerkin rohkeudestaan ja urheudestaan. Hän sanoi, että hän ei kadu tekoaan, vaikka se olisi saattanut vaarantaa hänen henkensä. Hän sanoi, että hän on valmis tekemään mitä tahansa Ukrainan vapauden puolesta.

Mitä seuraavaksi?

Ukrainan sota on edelleen käynnissä, eikä rauhanneuvotteluista ole tietoa. Venäjä on ilmoittanut, että se ei aio lopettaa hyökkäystään ennen kuin se on saanut haltuunsa koko Ukrainan. Ukraina on vannonut, että se ei luovuta ilman taistelua. Länsimaat ovat asettaneet Venäjälle kovia talouspakotteita ja lähettäneet lisää sotilasapua Ukrainalle. YK on vedonnut osapuoliin, jotta ne lopettaisivat väkivallan ja palaisivat neuvottelupöytään.

Ukrainan sota on yksi 2000-luvun vakavimmista konflikteista, ja sen seuraukset ovat arvaamattomia. Sota on aiheuttanut valtavaa inhimillistä kärsimystä ja tuhoa sekä Ukrainassa että sen naapurimaissa. Sota on myös lisännyt jännitteitä Venäjän ja lännen välillä, ja uhannut maailmanrauhaa ja turvallisuutta. Sota on myös herättänyt kysymyksiä Euroopan unionin ja Naton roolista ja uskottavuudesta alueella.

Voiko Ukrainan sota päättyä rauhanomaisesti? Mitkä ovat sen mahdolliset ratkaisut? Mitkä ovat sen vaikutukset Suomeen ja muuhun maailmaan? Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei ole helppoja vastauksia. Ukrainan sota on todellinen haaste kansainväliselle yhteisölle ja kaikille, jotka välittävät ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeudenmukaisuudesta. Ukrainan sota on myös muistutus siitä, että rauha ei ole itsestäänselvyys, vaan se vaatii työtä ja sitoutumista.

Toivotaan, että Ukrainan sota saa pian loppunsa, ja että Ukrainan kansa saa elää rauhassa ja vapaana omassa maassaan. Toivotaan, että Venäjä kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta, ja että se lopettaa aggressiivisen toimintansa. Toivotaan, että länsimaat tukevat Ukrainaa sen pyrkimyksissä rakentaa demokraattista ja eurooppalaista yhteiskuntaa. Toivotaan, että YK pystyy välittämään rauhaa ja sovintoa osapuolten välillä. Toivotaan, että Ukrainan sota ei johda uuteen maailmansotaan.

Ukrainan sota on meidän kaikkien asia. Se koskettaa meitä suoraan tai välillisesti. Se vaikuttaa meidän tulevaisuuteemme ja turvallisuuteemme. Se haastaa meidän arvomme ja asenteemme. Se edellyttää meiltä solidaarisuutta ja vastuullisuutta. Se kutsuu meitä toimimaan rauhan puolesta.

Mitä sinä ajattelet Ukrainan sodasta? Oletko huolissasi sen seurauksista? Mitä sinä tekisit sen ratkaisemiseksi? Kerro meille mielipiteesi kommenttikentässä. Ja muista jakaa tämä artikkeli ystävillesi ja seurata meitä lisää uutisia ja analyysiä Ukrainan sodasta. Kiitos, että luit tämän artikkelin! 🙏🇺🇦🕊️


0 Kommentteja

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *