Suomi ja Ruotsi ovat hakeneet Nato-jäsenyyttä jo pitkään, mutta yksi asia on hidastanut prosessia: Unkari. Unkarin pääministeri Viktor Orban on lykännyt Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointia useita kertoja, eikä uutta päivämäärää ole tiedossa. Miksi Unkari viivyttää Suomen ja Ruotsin Nato-unelmaa? Mitä se hyötyy siitä? Ja miten tämä liittyy Turkin presidenttiin Recep Tayyip Erdoğaniin? 🤔
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Henri Vanhanen kertoi MTV:n Huomenta Suomessa, että Unkarilla ei ole mitään periaatteellista ongelmaa ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Hän sanoi, että Unkarissa ymmärretään se lisäarvo, jonka Suomi ja Ruotsi Natoon sotilaallisesti tuovat. Hän myös sanoi, että suoraan Suomea vastaan Unkarilla ei ole mitään, vaan Nato-ratifiointiin liittyvät isommat maailmanpoliittiset asiat.
Vanhasen mukaan Unkarin viivytysstrategia liittyy maan laajempaan ulkopoliittiseen kontekstiin, jossa sillä on useita intressejä ja paineita. Hän mainitsi muun muassa seuraavat tekijät:
- Unkarin ja EU:n välinen kiista. Unkari ei ole saanut EU:n tukirahaa, koska se ei ole toteuttanut lakiuudistuksia muun muassa demokratiakehityksessä. Unkari haluaa pitää kiinni omasta suvereniteetistaan ja vastustaa EU:n yhteisiä arvoja ja normeja. Unkari saattaa käyttää Nato-ratifiointia neuvotteluvalttina EU:n kanssa tai osoittaa tyytymättömyyttään EU:ta kohtaan.
- Unkarin ja Venäjän välinen suhde. Unkari on yksi Venäjän lähimmistä kumppaneista EU:ssa. Se on tehnyt useita energiasopimuksia Venäjän kanssa, kuten ydinvoimalan rakentamisen ja kaasun toimituksen. Se on myös vastustanut EU:n pakotteita Venäjää vastaan ja tukenut Venäjän intressejä esimerkiksi Ukrainan kriisissä. Unkari saattaa haluta pitää hyvät välit Venäjään eikä ärsyttää sitä ratifioimalla Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.
- Unkarin ja Turkin välinen suhde. Unkari on yksi Turkin tukijoista EU:ssa. Se on ilmaissut sympatiaa Turkin presidentti Erdoğania kohtaan, jota se pitää samanhenkisenä johtajana kuin Orbania. Se on myös kiitollinen Turkille siitä, että se on hillinnyt pakolaisvirtaa Eurooppaan. Unkari saattaa haluta tehdä palveluksen Turkille, joka on myös lykännyt Suomen ja Ruotsin Nato-ratifiointia. Turkki on vaatinut Suomelta ja Ruotsilta tunnustusta Kyproksen turkkilaiselle tasavallalle, jota vain Turkki on tunnustanut.
Vanhanen arvioi, että Unkari saattaa ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden lopulta, kun se saa jotain vastineeksi tai kun sen paineet kasvavat liian suuriksi. Hän sanoi, että Unkarin ratifiointi voi tapahtua huhti-toukokuun aikana tai viimeistään Naton Vilnan-huippukokoukseen mennessä.
Vanhanen muistutti myös, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi ei ole vielä varmaa, vaikka Unkari ja Turkki antaisivatkin vihreää valoa. Hän sanoi, että Suomen ja Ruotsin pitäisi varmistaa etukäteen kaikilta Nato-mailta tarvittava tuki jäsenyydelle sekä myös jonkinlaiset turvatakuut neuvottelujen ajaksi. Hän sanoi, että turvatakuut ovat tarpeellisia sen takia, että ne toisivat turvaa arvaamattoman ja hyvin riskialttiin jäsenyysprosessin aikana. Lisäksi ne sitouttaisivat muita Nato-valtioita siihen, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys menisi läpi.
Vanhanen sanoi, että Suomen ja Ruotsin kannattaisi hakea yhdessä Nato-jäsenyyttä, koska se olisi molemmille eduksi. Hän sanoi, että yhteinen hakemus vahvistaisi maiden uskottavuutta ja yhtenäisyyttä sekä lisäisi niiden painoarvoa Naton sisällä. Hän sanoi myös, että yhteinen hakemus olisi parempi signaali Venäjälle kuin erilliset hakemukset.
Vanhanen korosti, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole mikään itsestäänselvyys, vaan se vaatii paljon valmistelua ja poliittista tahtoa. Hän sanoi, että Suomen ja Ruotsin pitäisi tehdä selväksi kansalaisilleen ja muille maille, miksi ne haluavat liittyä Natoon ja mitä se merkitsee niiden turvallisuudelle ja ulkopolitiikalle.
Vanhanen päätti artikkelinsa toteamalla, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi historiallinen muutos Pohjois-Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa. Hän sanoi, että se olisi myös haaste Venäjälle, joka on vastustanut laajentumista alueelleen. Hän sanoi, että Suomi siirtyisi Nato-jäsenyyden myötä hieman avoimempaan konfliktiin Venäjän kanssa, jossa Suomi saisi oman osansa Venäjän Nato-vastaisesta retoriikasta.
Juhlittiinko Ruotsin Nato-jäsenyyttä liian aikaisin? Henri Vanhanen kommentoi – MTVuutiset.fi