Työnhakuvelvoitteen sanelema pakko on synnyttänyt työnhaussa hiljaisen protestin. Tämä näkyy siinä, että työnhakuun pakotetut ihmiset hakevat työpaikkoja, joihin heillä ei ole todellisia mahdollisuuksia tulla valituksi. Hyvä esimerkki tästä on hiljattain avoinna ollut Oulun kaupunginjohtajan virka, johon tulleista hakemuksista valtaosa oli tällaisia ”hupihakemuksia”. Hakijoina oli esimerkiksi museonhoitaja, uimavalvoja, koti-isä, somevaikuttaja, urheilujoukkueen huoltaja, koneistaja, talonrakentaja ja suurtalouskokki.
Oululainen Leila Jyväsjärvi ei hakenut paikkaa, mutta kiinnitti ilmiöön huomiota ja pitää sitä huvittavana. ”Itselläkin on tullut joskus mieleen, että pitäisikö huviksensa hakea tuollaista paikkaa.” Jyväsjärvi työskentelee luokanopettajana ilman vakituista virkaa ja työt loppuvat, kun lukuvuosi loppuu. Siksi hän työvoimahallinnon asiakas kuten lukuisat kohtalotoverinsa. ”Työnhakuvelvoite ei ole auttanut minua mitenkään,” sanoo Jyväsjärvi.
Eräs kaupunginjohtajaksi hakenut korvaisi Toripolliisin (vas.) patsaan Tuomas Enbusken (oik.) patsaalla. Kuvat: Paulus Markkula / Yle (vasen), Yle (oikea)
Jyväsjärvi ei tiedä kenenkään kollegan työllistyneen kesäksi, mutta ajattelee että joku ehkä on voinut työllistyä kesällä jollekin muulle alalle. ”Maalaisjärjellä voisi ajatella, että jos niitä töitä on tiedossa syksylle, niin ei tarvitsisi ainakaan tähän hakemusrumbaan ryhtyä.”
Töitä haetaan ilman aikomusta ottaa sitä vastaan
Samanlainen tilanne on monella vakituista paikkaa vailla olevalla opettajalla. Kesällä ollaan ”pakkolomalla” ja töitä on haettava vaikka oman alan töitä ei tietenkään ole koulujen lomien aikana tarjolla. Myös oul
ulainen luokanopettaja Valtteri Jaakkola on jättänyt kesäisin hakemuksia työpaikkoihin, joita ei edes pystyisi ottamaan vastaan, koska elokuussa työt taas alkavat. ”Työvoimaviranomaiset ovat ymmärtäväisiä, mutta sanovat että tämän järjestelmän puitteissa meidän täytyy näin toimia,” sanoo Jaakkola. Mitään hyötyä hänellekään ei työnhakuvelvoitteesta ole ollut. Jaakkolan mielestä järjestelmä kuormittaa työnhakijaa ja rekrytoijaa ja muutenkin kesäaikana ruuhkautuneita työvoimapalveluita. ”Olen kirjoittanut hakemukseen, että olen jättänyt sen vain työnhakuvelvoitteen takia, enkä voi vastaanottaa tätä mahdollista työtä,” sanoo Jaakkola.
Moni kokee pakkohaun turhauttavaksi
Työttömyyskorvauksen saamisen edellytyksenä oleva työnhakuvelvoite tarkoittaa useimmille työvoimahallinnon asiakkaille sitä, että on tehtävä neljä työhakemusta joka kuukausi. Kysyimme kokemuksia työnhausta yleisöltä, ja vastausten perusteella moni kokee menettelyn turhauttavaksi eikä näe siitä olevan mitään apua työllistymisessä. Vastauksissa tuotiin esiin myös se, että myös työnantajille pakotetuista hakemuksista koituu ylimääräistä työtä ja riesaa.
Outi Kallas on rovaniemeläinen teatterikorkeakoulun käynyt tanssitaiteen maisteri ja tanssiliiketerapeutti, joka tipahti koronan aikana kymmenen vuotta kestäneestä kevytyrittäjyydestä tyhjän päälle ja 50-vuotiaana työttömäksi työnhakijaksi. Hän haki työpaikkoja laidasta laitaan ja kertoo kohdanneensa paljon ikärasismia. ”Ikääntyvä tanssija ei ole ihan halutuinta materiaalia. En päässyt edes parkkipirkoksi tai kaupan hyllyttäjäksi. Enkä Rovaniemen teatterin johtajaksi. Kannatti käydä teatterikoulu,” sanoo Kallas. Työnhakuvelvoitteen ansiosta Kallas kertoo joutuneensa lopulta työhaastatteluun paikkaan, johon hänellä ei ollut mitään koulutusta. ”Minulle kävi hyvin. Kohta vuosi takana ravintola-alalla, nykyisin ravintolapäällikkönä. Nautin,” sanoo Kallas.
Pakkohaku jatkuu vielä kaksi vuotta?
Periaatteessa jokaiselle työnhakijalle olisi tehtävä yksilöllinen suunnitelma, jossa katsottaisiin montaako työpaikkaa tämän on kuukausittain haettava. Suunnitelmaa olisi myös päivitettävä tarpeen mukaan. Käytännössä tämä ei kuiten
kaan toteudu kaikkien työnhakijoiden kohdalla työvoimahallinnon niukkojen resurssien vuoksi. Niinpä työnhakija joutuu pääsääntöisesti tekemään pakotettuja hakemuksia neljä kuukaudessa, oli heille mahdollisia työpaikkoja tai ei. Orpon hallituksen on tarkoitus luopua Sipilän hallituksen osana ns. aktiivimallia lanseeraamasta ja Marinin hallituksen lieventämästä työnhakuvelvoitteesta, mutta aikaa siihen menee. Istuvassa hallituksessa linjattiin maaliskuussa työvoimapalveluja koskevan lainsäädäntövalmistelun aloittamisesta. Hallitussihteeri Meri Pensamo työ- ja elinkeinoministeriöstä kertoo, että tavoitteena on työnhakijan palveluprosessin keventäminen. Esitysluonnos on tarkoitus laittaa lausuntokierrokselle vuoden 2025 alussa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2025 ja laki tulisi voimaan aikaisintaan 1.1.2026. Näin työhakuvelvoite näyttäisi jatkuvan ainakin lähes kaksi vuotta.
Korjattu 7.4. klo 17.17: Jutun alaotsikossa luki virheellisesti, että työttömyyskorvausta saavan työnhakijan on joka kuukausi haettava enintään neljää työpaikkaa.
0 Kommentteja