Suomalaiset osallistuvat innokkaasti sikiöseulontoihin – mitä ne kertovat tulevasta lapsesta?


Suomessa on mahdollista tehdä raskauden aikana erilaisia sikiöseulontoja, jotka antavat tietoa sikiön terveydestä ja kehityksestä. Sikiöseulontoihin osallistutaan Suomessa ahkerasti, sillä niiden avulla voidaan havaita mahdollisia poikkeavuuksia tai sairauksia sikiöllä ja valmistautua niihin etukäteen. Yle Uutiset kertoo, mitä sikiöseulonnat pitävät sisällään ja miten niihin voi hakeutua.

Sikiöseulontoihin kuuluu kaksi osaa: ultraäänitutkimus ja äidin verinäyte. Ultraäänitutkimus tehdään raskauden alussa, yleensä 11–13 viikon välillä. Tutkimuksessa mitataan sikiön niskaturvotus, joka on yksi merkki kromosomipoikkeavuuksista, kuten Downin oireyhtymästä. Tutkimuksessa voidaan myös arvioida sikiön rakenteita ja sydämen toimintaa.

Äidin verinäyte otetaan raskauden puolivälissä, yleensä 15–16 viikon välillä. Verinäytteestä tutkitaan äidin veren hormonipitoisuuksia, jotka voivat viitata kromosomipoikkeavuuksiin tai istukan toimintahäiriöihin. Verinäytteestä voidaan myös määrittää sikiön sukupuoli.

Sikiöseulontoihin osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Seulontoihin voi hakeutua neuvolan kautta tai yksityisesti. Seulontojen tulokset eivät ole varmoja, vaan ne antavat vain todennäköisyyden sille, että sikiöllä on jokin poikkeavuus tai sairaus. Jos seulonnassa ilmenee kohonnut riski, tarjotaan äidille lisätutkimuksia, kuten istukkanäytettä tai lapsivesipunktiota. Näissä tutkimuksissa voidaan varmistaa sikiön kromosomitila.

Sikiöseulontojen tarkoituksena on antaa vanhemmille tietoa tulevasta lapsesta ja tukea heidän päätöksentekoaan. Seulontojen avulla voidaan myös varmistaa sikiön ja äidin hyvinvointi raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Seulontojen tulokset eivät kuitenkaan määrittele lapsen arvoa tai elämänlaatua.