Miksi eduskunnan pitäisi kokoontua kesällä?
Elinkeinoministeri Wille Rydmanin (ps.) kirjoitukset, joissa hän kyseenalaisti koronarokotteiden turvallisuuden ja tehon, ovat herättäneet paljon keskustelua ja kritiikkiä. Rydman on myös syyttänyt hallitusta ja THL:ää valehtelusta ja pelottelusta koronakriisin hoidossa.
Rydmanin tapaus on nostanut esiin kysymyksen siitä, miten eduskunta voi valvoa hallituksen toimintaa ja käydä poliittista keskustelua, kun se on istuntotauolla heinäkuun loppuun asti. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Raunio sanoo MTV Uutisille, että eduskunnan pitkät tauot ovat ongelmallisia demokratian kannalta.
Eduskunta on jäänyt sivuun koronakriisissä
Raunion mukaan eduskunta on jäänyt liian passiiviseksi rooliin koronakriisissä, jota hallitus on hoitanut poikkeusolojen valtuuksilla. Hän sanoo, että eduskunnan olisi pitänyt olla aktiivisempi seuraamaan ja arvioimaan hallituksen päätöksiä ja toimia.
Raunio muistuttaa, että eduskunnalla on oikeus kutsua hallituksen jäseniä kuultaviksi ja esittää heille kysymyksiä milloin tahansa. Hän ihmettelee, miksi eduskunta ei ole käyttänyt tätä oikeuttaan enemmän koronakriisin aikana.
Raunio myös huomauttaa, että eduskunnalla on mahdollisuus kokoontua kesken tauon, jos se katsoo sen tarpeelliseksi. Hän sanoo, että Rydmanin tapaus olisi hyvä syy kutsua eduskunta koolle ja kuulla elinkeinoministeriä hänen kirjoituksistaan ja niiden vaikutuksista.
Eduskunnan taukojen pituutta pitäisi tarkastella
Raunio ehdottaa, että eduskunnan istuntotaukojen pituutta pitäisi tarkastella kriittisesti ja lyhentää niitä tarvittaessa. Hän sanoo, että nykyinen käytäntö, jossa eduskunta pitää yli kuukauden tauon kesällä ja talvella, ei ole perusteltu nykyaikaisessa yhteiskunnassa.
Raunio toteaa, että eduskunnan tauot ovat periytyneet ajalta, jolloin kansanedustajat olivat osa-aikaisia ja tarvitsivat aikaa hoitaa muita töitään ja asioitaan. Nykyään kansanedustajat ovat kokopäiväisiä poliitikkoja, jotka saavat palkkaa työstään.
Raunio lisää, että eduskunnan tauot heikentävät sen asemaa suhteessa hallitukseen ja muihin toimijoihin, jotka eivät pidä samanlaisia taukoja. Hän sanoo, että eduskunnan pitäisi olla jatkuvasti valmis reagoimaan ajankohtaisiin asioihin ja haasteisiin.
Eduskunta tarvitsee keskustelua ja vuorovaikutusta
Raunio korostaa, että eduskunta on paikka, jossa poliittista keskustelua ja vuorovaikutusta pitäisi käydä. Hän sanoo, että eduskunnan tehtävä on paitsi säätää lakeja, myös luoda yhteistä ymmärrystä ja luottamusta yhteiskunnassa.
Raunio arvostelee sitä, että eduskunnassa on vallinnut viime aikoina kärjistynyt ja vastakkainasetteluun perustuva ilmapiiri. Hän sanoo, että eduskunnan pitäisi pyrkiä rakentavaan ja asialliseen keskusteluun, jossa eri näkemyksiä kunnioitetaan ja kuunnellaan.
Raunio toivoo, että eduskunta ottaisi Rydmanin tapauksen vakavasti ja käyttäisi sitä tilaisuutena käydä laajempaa keskustelua koronakriisin hoidosta ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Hän sanoo, että eduskunnan pitäisi osoittaa, että se on vastuullinen ja toimintakykyinen instituutio, joka pystyy ratkomaan ongelmia yhdessä.
Yhteenveto
Tässä artikkelissa kerroin sinulle, miksi valtio-opin professori Tapio Raunio katsoo, että Rydmanin tapaus korostaa tarvetta eduskunnan kokoontumiseen kesken kesätauon. Kerroin myös, mitä muita ongelmia Raunio näkee eduskunnan toiminnassa ja mitä hän ehdottaa niiden ratkaisemiseksi.
Kiitos, että luit artikkelini! Jos pidit siitä, jaa se ystävillesi tai kommentoi sitä alla. 🙌 Jos et pitänyt siitä, kerro minulle, miten voisin parantaa kirjoitustani. 🙏