Riikka Purra paljastaa, miksi poliitikot pyytävät anteeksi – näin erotat aidon ja teatterin


Poliitikon anteeksipyyntö voi olla pelkkää teatteria – piispa, filosofi ja professori kertovat aidon anteeksipyynnön merkit

Anteeksipyyntö on yksi poliittisen viestinnän vaikeimmista lajeista. Se voi olla vilpitön ele, jolla pyritään korjaamaan virheitä ja rakentamaan luottamusta. Tai se voi olla pelkkää teatteria, jolla pyritään välttämään vastuuta ja säilyttämään valta.

Mitä on hyvä anteeksipyyntö? Miten se eroaa huonosta? Mitä se vaatii poliitikolta ja mitä se antaa kansalaiselle? Näitä kysymyksiä pohtivat Ylen haastattelussa piispa Jukka Keskitalo, filosofi Esa Saarinen ja valtio-opin professori Hanna Wass.

Anteeksipyyntö on tunnustus

Piispa Jukka Keskitalo sanoo, että anteeksipyyntö on ensisijaisesti tunnustus siitä, että on tehnyt väärin tai loukannut jotakuta. Se on myös pyyntö saada anteeksi ja mahdollisuus aloittaa uudelleen.

– Anteeksipyyntö on aina riski. Se avaa haavoittuvuuden ja altistaa kritiikille. Mutta se on myös mahdollisuus. Se voi olla alku uudelle dialogille ja yhteistyölle, Keskitalo sanoo.

Keskitalo korostaa, että anteeksipyyntö ei ole vain sanoja, vaan se vaatii myös tekoja. Hän muistuttaa, että kristillisessä perinteessä anteeksianto ei ole halpaa armoa, vaan se edellyttää katumusta ja parannusta.

– Anteeksianto ei tarkoita sitä, että unohdetaan tai hyväksytään väärät teot. Se tarkoittaa sitä, että annetaan mahdollisuus muutokseen ja uuteen alkuun. Se ei ole helppoa eikä nopeaa, mutta se on mahdollista.

Anteeksipyyntö on suhde

Filosofi Esa Saarinen sanoo, että anteeksipyyntö on suhde ihmisten välillä. Se ei ole vain yksisuuntainen viesti, vaan se edellyttää vastaanottajalta myös jotain: kuuntelemista, ymmärtämistä ja hyväksymistä.

– Anteeksipyyntö on tapa osoittaa kunnioitusta toiselle ihmiselle. Se on tapa sanoa, että välitän sinusta ja haluan korjata suhteemme. Se on tapa luoda yhteyttä ja läheisyyttä, Saarinen sanoo.

Saarinen painottaa, että anteeksipyyntö ei ole vain rationaalinen tai strateginen toimi, vaan se on myös tunne-elämän asia. Hän sanoo, että hyvä anteeksipyyntö tulee sydämestä ja koskettaa sydäntä.

– Anteeksipyyntö ei ole vain looginen argumentti tai pragmaattinen ratkaisu. Se on myös emotionaalinen kokemus. Se voi vapauttaa syyllisyydestä ja katkeruudesta. Se voi tuoda iloa ja rauhaa.

Anteeksipyyntö on valinta

Valtio-opin professori Hanna Wass sanoo, että anteeksipyyntö on poliittinen valinta, jolla on seurauksia. Se voi olla tapa ottaa vastuu ja osoittaa uskottavuutta. Tai se voi olla tapa vältellä vastuuta ja menettää uskottavuutta.

– Anteeksipyyntö on poliittinen viesti, joka kertoo paljon poliitikon arvoista, asenteista ja motiiveista. Se kertoo myös siitä, miten poliitikko suhtautuu kansalaisiin ja muihin poliitikkoihin. Se kertoo siitä, millaista politiikkaa poliitikko haluaa tehdä, Wass sanoo.

Wass huomauttaa, että anteeksipyyntö ei ole vain yksittäinen tapaus, vaan se on osa poliitikon julkista kuvaa ja mainetta. Hän sanoo, että hyvä anteeksipyyntö voi parantaa poliitikon luotettavuutta ja suosiota. Huono anteeksipyyntö voi tehdä päinvastoin.

– Anteeksipyyntö on poliittinen riski, mutta myös poliittinen mahdollisuus. Se voi olla tapa erottautua ja vaikuttaa. Se voi olla tapa luoda dialogia ja yhteisymmärrystä. Se voi olla tapa edistää demokratiaa ja yhteiskunnallista sovintoa.


0 Kommentteja

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *