Kaakkois-Satakuntaa koetteli maanantai-iltana poikkeuksellisen voimakas rankkasade, joka nosti sadevesien pinnan useissa kiinteistöissä Kokemäen keskustassa ja lähialueilla. Pelastuslaitos sai useita hälytyksiä tulvista, jotka uhkasivat rakennuksia, teitä ja sähköverkkoa.
Rankkasade alkoi noin kello 18 ja jatkui yli tunnin ajan. Sadealue oli hyvin paikallinen, ja se kohdistui erityisesti Kokemäenjoen eteläpuolelle. Sadevesi valui nopeasti joen yli tulvittamaan Kokemäen keskustaa ja sen länsipuolta. Myös Harjavallan ja Nakkilan alueet kärsivät tulvista.
Pelastuslaitos sai yli 50 hälytystä tulvista, jotka aiheuttivat vahinkoja rakennuksille, kellareille, pihoille, kaduille ja silloille. Pelastuslaitos joutui pumppaamaan vettä pois useista kiinteistöistä ja auttamaan ihmisiä turvaan. Myös sähköyhtiöt saivat ilmoituksia sähkökatkoista ja vaurioituneista sähkölinjoista.
Tulvatilanne rauhoittui illan aikana, kun sade loppui ja vesi alkoi laskea. Pelastuslaitos jatkoi työtään yöllä varmistaakseen, että tilanne oli hallinnassa. Pelastuslaitos kehotti ihmisiä olemaan varovaisia liikkuessaan tulva-alueilla ja ilmoittamaan havaitsemistaan vahingoista.
Tässä artikkelissa kerromme lisää rankkasateen syistä ja seurauksista. Käymme läpi seuraavat kohdat:
- Miksi rankkasade oli niin voimakas ja paikallinen?
- Miten rankkasade vaikutti Kokemäenjoen virtaamaan ja tulvariskiin?
- Mitä tulvien aiheuttamat vahingot tarkoittavat kiinteistöjen omistajille ja asukkaille?
- Miten rankkasateen kaltaisia sääilmiöitä voidaan ennakoida ja ehkäistä?
Miksi rankkasade oli niin voimakas ja paikallinen?
Rankkasade johtui epävakaasta ilmamassasta, joka liikkui Suomen yli maanantaina. Ilmamassa oli lämmin ja kostea, mikä edisti ukkoskuurojen syntyä. Ukkoskuurot olivat hyvin voimakkaita ja paikallisia, sillä ilmamassa oli myös hyvin epätasaista.
Ilmatieteen laitoksen mukaan rankkasateen aiheuttanut ukkoskuuro oli erityisen voimakas, sillä se pysyi pitkään samalla alueella. Ukkoskuuro sai energiaa lämpimältä maanpinnalta ja kostealta ilmavirtaukselta, joka puhalsi Kokemäenjoen suuntaisesti. Ukkoskuuro ei liikkunut juuri lainkaan, vaan pysyi paikoillaan noin tunnin ajan.
Ilmatieteen laitoksen mukaan rankkasateen intensiteetti oli noin 100 millimetriä tunnissa, mikä on hyvin harvinaista Suomessa. Tällainen sade tarkoittaa, että tunnissa sataa yhtä paljon kuin normaalisti koko elokuussa. Sadealue oli myös hyvin pieni, vain noin 10 kilometriä halkaisijaltaan.
Miten rankkasade vaikutti Kokemäenjoen virtaamaan ja tulvariskiin?
Rankkasade nosti Kokemäenjoen virtaamaa ja tulvariskiä merkittävästi. Kokemäenjoen virtaama oli ennen rankkasadetta noin 100 kuutiometriä sekunnissa, mikä on normaalia elokuun tasoa. Rankkasateen jälkeen virtaama nousi noin 300 kuutiometriin sekunnissa, mikä on yli kolminkertainen määrä.
Kokemäenjoen tulvariski oli ennen rankkasadetta alhainen, sillä joen vedenkorkeus oli noin 50 senttimetriä alle keskimääräisen elokuun tason. Rankkasateen jälkeen tulvariski nousi korkeaksi, sillä joen vedenkorkeus nousi noin 150 senttimetriä yli keskimääräisen elokuun tason.
Rankkasade aiheutti myös tulvia Kokemäenjoen sivujoilla ja puroilla, jotka valuttivat sadevettä pelloilta ja metsistä. Tulvat uhkasivat erityisesti niitä kiinteistöjä, jotka sijaitsivat lähellä jokea tai sen sivuvesiä. Tulvat myös heikensivät joen veden laatua, sillä niihin sekoittui maaperän ja kasvillisuuden mukanaan tuomia aineita.
Mitä tulvien aiheuttamat vahingot tarkoittavat kiinteistöjen omistajille ja asukkaille?
Tulvien aiheuttamat vahingot voivat olla kiinteistöjen omistajille ja asukkaille vakavia ja kalliita. Tulvavesi voi aiheuttaa rakennuksille rakenteellisia vaurioita, kuten halkeamia, painumia ja homeongelmia. Tulvavesi voi myös tuhota rakennusten sisällä olevia esineitä, kuten huonekaluja, kodinkoneita ja elektroniikkaa.
Tulvavesi voi myös aiheuttaa terveysriskejä kiinteistöjen omistajille ja asukkaille. Tulvavesi voi sisältää bakteereja, viruksia, loisia ja kemikaaleja, jotka voivat aiheuttaa infektioita, sairauksia ja allergioita. Tulvavesi voi myös aiheuttaa sähköiskuja tai tulipaloja, jos se pääsee kosketuksiin sähköjohdotusten tai laitteiden kanssa.
Tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen voi olla kiinteistöjen omistajille ja asukkaille vaikeaa ja monimutkaista. Tulvavakuutus ei ole Suomessa pakollinen eikä yleinen, joten monet kiinteistöt eivät ole vakuutettuja tulvia vastaan. Tulvavakuutus voi myös olla kallis tai vaikea saada, jos kiinteistö sijaitsee tulva-alttiilla alueella.
Tulvien aiheuttamien vahinkojen korjaaminen voi olla kiinteistöjen omistajille ja asukkaille pitkä ja työläs prosessi. Vahinkojen arviointi, ilmoittaminen, korjaaminen ja valvominen vaativat aikaa, rahaa ja asiantuntemusta. Vahinkojen korjaaminen voi myös vaikuttaa kiinteistön arvoon, käyttökelpoisuuteen ja viihtyisyyteen.
Miten rankkasateen kaltaisia sääilmiöitä voidaan ennakoida ja ehkäistä?
Rankkasateen kaltaisia sääilmiöitä voidaan ennakoida ja ehkäistä erilaisin keinoin. Ennakoiminen tarkoittaa sitä, että seurataan sääennusteita ja varoitetaan ihmisiä mahdollisista rankkasateista ja tulvista. Ehkäiseminen tarkoittaa sitä, että tehdään toimenpiteitä, jotka vähentävät tulvien todennäköisyyttä ja vaikutuksia.
Sääennusteet ja varoitukset ovat tärkeitä työkaluja rankkasateiden ja tulvien ennakoimisessa. Ilmatieteen laitos tuottaa sääennusteita ja varoitukset eri alueille ja ajanjaksoille. Sääennusteet perustuvat havaintoihin, malleihin ja tilastoihin, jotka kuvaavat ilmakehän tilaa ja sen muutoksia. Sääennusteet antavat tietoa esimerkiksi sademääristä, ukkosen todennäköisyydestä ja tuulen suunnasta ja nopeudesta.
Varoitukset ovat sääennusteiden pohjalta annettuja tiedotteita, jotka kertovat mahdollisista vaarallisista sääilmiöistä, kuten rankkasateista, myrskyistä tai tulvista. Varoitukset ovat kolmiportaisia: keltainen, oranssi ja punainen. Keltainen varoitus tarkoittaa, että sääilmiö voi aiheuttaa paikallisia haittoja tai vahinkoja. Oranssi varoitus tarkoittaa, että sääilmiö voi aiheuttaa laajoja haittoja tai vahinkoja. Punainen varoitus tarkoittaa, että sääilmiö voi aiheuttaa erittäin suuria haittoja tai vahinkoja.
Sääennusteita ja varoituksia voi seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta, mobiilisovelluksesta, teksti-tv:stä tai radiosta. Sääennusteita ja varoituksia kannattaa seurata erityisesti silloin, kun on epävakainen tai muuttuva säätila. Sääennusteita ja varoituksia kannattaa myös noudattaa ja toimia niiden mukaisesti. Esimerkiksi jos on annettu rankkasadevaroitus, kannattaa varautua tulviin, siirtää arvotavaroita korkeammalle, tarkistaa sadevesiviemäreiden toimivuus ja välttää liikkumista tulva-alueilla.
Toimenpiteet, jotka vähentävät tulvien todennäköisyyttä ja vaikutuksia, ovat osa tulvien ehkäisemistä. Toimenpiteitä voivat tehdä niin viranomaiset, yhteisöt kuin yksityishenkilötkin. Toimenpiteet voivat olla rakenteellisia tai ei-rakenteellisia. Rakenteelliset toimenpiteet tarkoittavat sellaisia fyysisiä ratkaisuja, jotka estävät tai ohjaavat tulvavesien virtausta. Ei-rakenteelliset toimenpiteet tarkoittavat sellaisia hallinnollisia, lainsäädännöllisiä, taloudellisia tai tiedollisia ratkaisuja, jotka vähentävät tulvien haittoja.
Rakenteellisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi patojen, pengerrettyjen tai syvennettyjen uomien, tulvasuojamuurien tai -penkereiden rakentaminen. Nämä toimenpiteet pyrkivät estämään tulvavesien pääsyn asutusalueille tai suojelemaan niitä tulvilta. Rakenteellisia toimenpiteitä ovat myös sadevesiviemäreiden, ojien, kaivojen tai pumppujen rakentaminen tai parantaminen. Nämä toimenpiteet pyrkivät poistamaan ylimääräisen veden alueilta, joilla se voi aiheuttaa ongelmia.
Ei-rakenteellisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi tulvien ennakointi, varautuminen, valvonta ja varoitusjärjestelmät. Nämä toimenpiteet pyrkivät antamaan tietoa tulvista ja niiden vaikutuksista sekä ohjaamaan ihmisiä toimimaan oikein tulvatilanteissa. Ei-rakenteellisia toimenpiteitä ovat myös tulvien huomioiminen maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja lainsäädännössä. Nämä toimenpiteet pyrkivät estämään tai rajoittamaan sellaista maankäyttöä tai rakentamista, joka lisää tulvariskiä tai vahinkoja. Ei-rakenteellisia toimenpiteitä ovat myös tulvavakuutukset, jotka korvaavat tulvien aiheuttamia taloudellisia menetyksiä.
Yhteenveto
Tässä artikkelissa olemme kertoneet rankkasateen syistä ja seurauksista Kaakkois-Satakunnassa. Olemme käyneet läpi seuraavat kohdat:
- Rankkasade johtui epävakaasta ilmamassasta, joka pysyi pitkään samalla alueella. Rankkasade oli hyvin voimakas ja paikallinen, ja se satoi tunnissa yhtä paljon kuin normaalisti koko elokuussa.
- Rankkasade nosti Kokemäenjoen virtaamaa ja tulvariskiä merkittävästi. Rankkasade aiheutti myös tulvia Kokemäenjoen sivujoilla ja puroilla. Tulvat uhkasivat erityisesti niitä kiinteistöjä, jotka sijaitsivat lähellä jokea tai sen sivuvesiä.
- Tulvien aiheuttamat vahingot voivat olla kiinteistöjen omistajille ja asukkaille vakavia ja kalliita. Tulvavesi voi aiheuttaa rakennuksille rakenteellisia vaurioita, tuhota esineitä, aiheuttaa terveysriskejä ja sähköongelmia. Tulvavakuutus ei ole Suomessa yleinen eikä pakollinen, joten monet kiinteistöt eivät ole vakuutettuja tulvia vastaan.
- Rankkasateen kaltaisia sääilmiöitä voidaan ennakoida ja ehkäistä erilaisin keinoin. Ennakoiminen tarkoittaa sääennusteiden ja varoitusten seuraamista ja noudattamista. Ehkäiseminen tarkoittaa toimenpiteiden tekemistä, jotka vähentävät tulvien todennäköisyyttä ja vaikutuksia.