Islanti jätti Venäjän kylmään – Moskova raivostui
Islanti on päättänyt keskeyttää suurlähetystönsä toiminnan Moskovassa, mikä on herättänyt voimakkaita reaktioita Venäjällä. Islannin ulkoministeriön mukaan päätös johtuu siitä, että kaupalliset, kulttuuriset ja poliittiset suhteet Venäjään ovat heikentyneet viime vuosina. Lisäksi Islanti haluaa tukea Ukrainaa ja muita Itä-Euroopan maita, jotka ovat joutuneet Venäjän painostuksen kohteeksi.
Venäjän ulkoministeriö on tuominnut Islannin päätöksen ”epäystävällisenä” ja ”provokatiivisena” tekona, joka heijastaa Islannin ”liittymistä Naton aggressiiviseen politiikkaan”. Venäjän mukaan Islanti on menettänyt mahdollisuuden edistää rauhaa ja vakautta Euroopassa, ja se on valmis vastaamaan Islannin toimiin ”asianmukaisesti”.
Miksi Islanti teki näin?
Islanti on ollut pitkään Naton jäsen, mutta se ei ole osallistunut sotilaallisiin operaatioihin eikä sillä ole omaa armeijaa. Se on kuitenkin ollut huolissaan Venäjän lisääntyneestä sotilaallisesta aktiivisuudesta Pohjois-Atlantilla ja sen lähialueilla. Islanti on myös tukenut Ukrainaa sen konfliktissa Venäjän kanssa, ja se on osallistunut EU:n pakotteisiin Venäjää vastaan.
Islannin päätös sulkea suurlähetystönsä Moskovassa ei ole täysin yllättävä, sillä se on ollut harkinnassa jo jonkin aikaa. Vuonna 2018 Islanti boikotoi jalkapallon MM-kisoja Venäjällä, ja vuonna 2019 se ilmoitti, ettei se aio osallistua Arktisen neuvoston kokoukseen Venäjällä. Lisäksi Islanti on ollut aktiivinen Pohjoismaiden ja Baltian maiden yhteistyössä, joka tähtää alueen turvallisuuden vahvistamiseen.
Mitä tämä tarkoittaa Suomelle?
Islannin päätös voi vaikuttaa Suomen asemaan Pohjois-Euroopassa, sillä se osoittaa, että alueen maat ovat huolestuneita Venäjän toimista ja haluavat tiivistää yhteistyötään Naton kanssa. Suomi ei ole Naton jäsen, mutta se on osallistunut Naton rauhankumppanuusohjelmaan ja harjoituksiin. Suomi on myös hankkinut uusia hävittäjiä Yhdysvalloista, mikä on herättänyt kritiikkiä Venäjältä.
Islannin päätös voi lisätä painetta Suomelle ottaa kantaa Nato-jäsenyyteen, josta on käyty vilkasta keskustelua Suomessa viime aikoina. Suomen hallitus on ilmoittanut, että se pitää Nato-jäsenyyden hakemista mahdollisena, mutta ei ole tehnyt siitä päätöstä. Suomen presidentti on puolestaan korostanut, että Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka tekee omaa turvallisuuspolitiikkaansa.
Mitä mieltä sinä olet?
Tämä artikkeli on tarkoitettu herättämään keskustelua ja mielipiteitä Islannin ja Venäjän välisestä kiistasta ja sen vaikutuksista Suomeen. Voit kommentoida artikkelia alla olevassa kommenttikentässä ja kertoa, mitä ajattelet seuraavista kysymyksistä:
- Oliko Islannin päätös oikea vai väärä?
- Miten Venäjän pitäisi reagoida Islannin päätökseen?
- Miten Islannin päätös vaikuttaa Suomen turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan?
- Pitäisikö Suomen hakea Nato-jäsenyyttä vai pysyä liittoutumattomana?
Kirjoita kommenttisi asiallisesti ja perustele mielipiteesi. Muista myös kunnioittaa muiden kommentoijien näkemyksiä. Toivomme, että tämä artikkeli on antanut sinulle uutta tietoa ja näkökulmaa aiheesta. Kiitos, että luit artikkelimme! 😊