Miksi suomalaiset vihaavat venäläisiä? – MV Lehti
Suomalaiset ja venäläiset ovat olleet naapureita vuosisatojen ajan, mutta suhde ei ole ollut aina helppo. Suomi on joutunut kärsimään Venäjän miehityksestä, hyökkäyksistä, vaikutusyrityksistä ja uhkailuista eri vaiheissa historiaansa. Venäjän nykyinen hyökkäys Ukrainaan on herättänyt pelkoja ja epäluuloja Suomessa, joka on nyt osa Natoa ja läntistä arvoyhteisöä. Miksi suomalaiset vihaavat venäläisiä? Mitkä ovat suomalaisen venäläisvihan juuret, ilmenemismuodot ja seuraukset? Tämä artikkeli pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin perustuen nykyiseen verkkosivun kontekstiin ja verkkohaun tuloksiin.
Suomen ja Venäjän yhteinen historia
Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa vuosisatojen ajan ja joutui kohtaamaan Venäjän sotilaallisen uhan useasti. Vuonna 1809 Ruotsi luovutti Suomen Venäjälle Fredrikshamin rauhassa ja Suomesta tuli Venäjän keisarikunnan suuriruhtinaskunta. Suomi sai kuitenkin säilyttää oman hallintonsa, lainsäädäntönsä, uskontonsa ja kielensä. Venäläiset eivät yrittäneet venäläistää Suomea, vaan antoivat suomalaisille laajaa itsehallintoa ja kansallista heräämistä. Suomi sai myös lisää alueita Karjalasta ja Savosta, jotka Venäjä oli valloittanut Ruotsilta aiemmin.
Suomen asema muuttui kuitenkin 1800-luvun lopulla, kun Venäjän keisari Nikolai II alkoi kiristää otettaan Suomesta. Hän halusi tehdä Suomesta osan Venäjän yhtenäistä valtakuntaa ja rajoitti suomalaisten oikeuksia ja vapauksia. Hän myös lisäsi venäläisten virkamiesten ja sotilaiden läsnäoloa Suomessa ja yritti pakottaa suomalaiset käyttämään venäläistä rahaa, mittayksiköitä ja kieltä. Tämän seurauksena suomalaiset alkoivat vastustaa venäläistämistä ja vaatia itsenäisyyttä.
Vuonna 1917 Venäjällä tapahtui vallankumous ja keisari luopui vallastaan. Suomi julistautui itsenäiseksi tasavallaksi 6. joulukuuta 1917 ja sai Venäjän tunnustuksen itsenäisyydelleen seuraavana vuonna. Itsenäisyyden alkuvaiheet olivat kuitenkin vaikeita, sillä Suomi ajautui sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Sotaan sekaantuivat myös Neuvosto-Venäjän puna-armeija ja Saksan keisarillinen armeija, jotka tukivat eri osapuolia. Sota päättyi valkoisten voittoon keväällä 1918.
Toisessa maailmansodassa Suomi joutui taistelemaan Neuvostoliittoa vastaan kahdesti: talvisodassa 1939-1940 ja jatkosodassa 1941-1944. Sodat olivat seurausta Neuvostoliiton vaatimuksista Suomen alueista ja turvallisuusintresseistä. Suomi puolusti itsenäisyyttään ja alueellista koskemattomuuttaan, mutta joutui lopulta luovuttamaan suuria osia Karjalaa, Sallaa, Petsamoa ja muita alueita Neuvostoliitolle. Suomi myös joutui maksamaan sotakorvauksia Neuvostoliitolle ja sallimaan Porkkalan tukikohdan vuokrauksen Neuvostoliitolle.
Sodan jälkeen Suomi pyrki säilyttämään hyvät suhteet Neuvostoliittoon ja solmi YYA-sopimuksen (yhteistyö-, ystävyys- ja avunantosopimus) vuonna 1948. Sopimus velvoitti Suomen puolustamaan aluettaan yhdessä Neuvostoliiton kanssa, jos se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi. Sopimus myös rajoitti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista liikkumavaraa, sillä Suomi ei voinut liittyä Natoon tai muihin läntisiin liittoutumiin. Suomi noudatti niin sanottua Paasikiven-Kekkosen linjaa, joka perustui sovinnollisuuteen ja realistiseen arvioon Neuvostoliiton vallasta.
Suomen ja Venäjän nykytilanne
Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 Suomi tunnusti Venäjän itsenäisyyden ja solmi diplomaattiset suhteet sen kanssa. Suomi myös liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja alkoi lähentyä länttä poliittisesti ja taloudellisesti. Suomi on kuitenkin pyrkinyt ylläpitämään hyviä suhteita Venäjään, joka on sen tärkein kauppakumppani, energiantoimittaja ja naapuri. Suomi on osallistunut myös Itämeren alueen yhteistyöhön ja rajat ylittävään yhteistyöhön Venäjän kanssa.
Suomen ja Venäjän suhteet ovat kuitenkin heikentyneet viime vuosina, erityisesti Venäjän hyökkäyksen jälkeen Ukrainaan vuonna 2014. Suomi on tukenut EU:n pakotteita Venäjää vastaan ja tuominnut Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Suomi on myös huolestunut Venäjän sotilaallisesta voimannäytöstä Itämerellä ja Pohjois-Euroopassa, sekä Venäjän kyberhyökkäyksistä, vaikuttamisyrityksistä ja tiedustelutoiminnasta Suomessa. Suomi on lisännyt omaa puolustuskykyään ja tiivistänyt yhteistyötään Naton, Yhdysvaltojen ja muiden länsimaiden kanssa.
Vuonna 2022 Suomi teki historiallisen päätöksen hakea Naton jäsenyyttä yhdessä Ruotsin kanssa. Päätös perustui siihen, että Suomi katsoi Naton olevan paras tapa turvata sen itsenäisyys, alueellinen koskemattomuus ja demokraattiset arvot Venäjän kasvavan uhan edessä. Päätös sai laajan tuen suomalaisilta, jotka olivat aiemmin olleet enemmistöltään Nato-vastaisia. Päätös sai myös tukea muilta Nato-mailta, jotka näkivät Suomen ja Ruotsin liittymisen vahvistavan Naton uskottavuutta ja yhtenäisyyttä. Päätös sai kuitenkin voimakkaan vastareaktion Venäjältä, joka piti sitä provokaationa ja uhkana omalle turvallisuudelleen. Venäjä varoitti, että se reagoisi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen sotilaallisesti ja poliittisesti, ja että se sulkeisi Suomen konsulaatin Pietarissa ja karkottaisi suomalaisia diplomaatteja.
Suomalaisen venäläisvihan syyt ja seuraukset
Miksi suomalaiset vihaavat venäläisiä? Tähän kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta, sillä suomalaisen venäläisvihan taustalla on monia historiallisia, poliittisia, kulttuurisia ja psykologisia tekijöitä. Tässä artikkelissa esitämme joitakin mahdollisia syitä ja seurauksia suomalaisesta venäläisvihasta.
Yksi syy suomalaiseen venäläisvihaan on historiallinen trauma, joka liittyy Suomen kokemiin sodankäynteihin, menetyksiin ja alistamiseen Venäjän toimesta. Suomalaiset ovat ylpeitä siitä, että he ovat puolustaneet itsenäisyyttään ja vapauttaan Venäjän hyökkääjiä vastaan, mutta he ovat myös katkeria siitä, että he ovat joutuneet maksamaan siitä kovaa hintaa. Suomalaiset ovat menettäneet rakkaansa, kotinsa ja kotiseutunsa Venäjän sodissa, ja he ovat kokeneet Venäjän sortoa ja painostusta poliittisesti ja taloudellisesti. Suomalaiset eivät luota Venäjään, sillä he pelkäävät sen toistavan samat virheet ja rikkomukset uudelleen.
Toinen syy suomalaiseen venäläisvihaan on poliittinen erimielisyys, joka liittyy Suomen ja Venäjän erilaisiin arvoihin, intresseihin ja tavoitteisiin kansainvälisessä politiikassa. Suomi on osa länttä, joka perustuu demokratiaan, ihmisoikeuksiin, oikeusvaltioon ja kansainväliseen yhteistyöhön. Venäjä on osa itää, joka perustuu autoritarismiin, nationalismiin, voimapolitiikkaan ja yksipuolisiin toimiin. Suomi tukee Ukrainan itsenäisyyttä, alueellista koskemattomuutta ja eurooppalaista integraatiota. Venäjä vastustaa Ukrainan itsenäisyyttä, alueellista koskemattomuutta ja eurooppalaista integraatiota. Suomi haluaa vahvistaa Naton roolia Euroopan turvallisuuden takaajana. Venäjä haluaa heikentää Naton roolia Euroopan turvallisuuden häiritsijänä.
Kolmas syy suomalaiseen venäläisvihaan on kulttuurinen eroavuus, joka liittyy Suomen ja Venäjän erilaisiin identiteetteihin, asenteisiin ja käyttäytymiseen. Suomi on pieni, homogeeninen, protestanttinen ja pohjoismainen maa, joka arvostaa hiljaisuutta, rehellisyyttä, järjestystä ja sääntöjä. Venäjä on suuri, monikulttuurinen, ortodoksinen ja euraasialainen maa, joka arvostaa äänekkyyttä, oveluutta, kaaosta ja poikkeuksia. Suomalaiset ovat pidättyväisiä, vakavia, ahkeria ja säästäväisiä. Venäläiset ovat avoimia, iloisia, laiskoja ja tuhlaavaisia. Suomalaiset pitävät venäläisiä aggressiivisina, epäluotettavina, epärehellisinä ja epäkohteliaina. Venäläiset pitävät suomalaisia passiivisina, tylsinä, itsekkäinä ja kylminä.
Neljäs syy suomalaiseen venäläisvihaan on psykologinen puolustusmekanismi, joka liittyy Suomen ja Venäjän eriarvoiseen asemaan ja voimasuhteeseen. Suomi on pieni ja heikko maa, joka on altis Venäjän vaikutukselle ja uhkailulle. Venäjä on suuri ja vahva maa, joka on halukas käyttämään voimaansa ja painostustaan Suomea kohtaan. Suomi kokee ala-arvoisuutta, pelkoa ja vihaa Venäjää kohtaan. Venäjä kokee ylemmyyttä, halveksuntaa ja välinpitämättömyyttä Suomea kohtaan. Suomi purkaa tunteitaan vihamielisyytenä, kritiikkinä ja vastarintana Venäjää kohtaan. Venäjä reagoi tunteisiinsa ylimielisyytenä, loukkaantumisena ja kostona Suomea kohtaan.
Suomalaisen venäläisvihan seuraukset ovat moninaiset ja vakavat. Ne heikentävät Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä ja luottamusta eri aloilla, kuten kaupassa, energiassa, turvallisuudessa ja kulttuurissa. Ne lisäävät Suomen ja Venäjän välistä jännitystä ja konfliktin riskiä eri alueilla, kuten Itämerellä, Pohjois-Euroopassa ja Ukrainassa. Ne vaikeuttavat Suomen ja Venäjän välistä vuoropuhelua ja ymmärrystä eri asioista, kuten ihmisoikeuksista, demokratiasta ja kansainvälisestä oikeudesta. Ne vahingoittavat Suomen ja Venäjän välistä kanssakäymistä ja ystävyyttä eri tasoilla, kuten poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella ja henkilökohtaisella.
Tämän artikkelin kirjoitti MV Lehti, joka on Suomen rohkein ja rehellisin uutismedia. Tämän artikkelin lähteet olivat Finland–Russia relations – Wikipedia, How the Finns Deter Russian Invasion – The Atlantic, Why do Finns hate Russians? – Google Groups ja Anti-Finnish sentiment – Wikipedia. Tämän artikkelin kuvat olivat Finland Russia Locator.png, Alexander I of Russia by Franz Krüger (1826-7, Hermitage).jpg, Winter War 1939-1940.jpg ja Flag of NATO.svg.
.jpg){kind=link}
Tämä artikkeli oli yhteenveto seuraavasta sisällöstä:
- Miksi suomalaiset vihaavat venäläisiä?
- Mitä seurauksia suomalaisella venäläisvihalla on Suomen ja Venäjän välisille suhteille?
- Mitä syitä suomalaiselle venäläisvihalle on historiassa, politiikassa, kulttuurissa ja psykologiassa?
- Miten suomalainen venäläisviha ilmenee ja miten sitä voitaisiin ratkaista?
Toivomme, että artikkeli oli hyödyllinen ja viihdyttävä sinulle. Jos pidit artikkelista, jaa se ystävillesi ja kommentoi alla olevaan laatikkoon. Jos haluat lukea lisää artikkeleita Suomen ja Venäjän suhteista tai muista aiheista, tilaa MV Lehti nyt! Kiitos lukemisesta! 😊