Nato Vilna: Ukraina pettyi, Ruotsi liittyi ja Venäjä raivostui – näin huippukokous muutti Euroopan turvallisuustilannetta


Nato-huippukokous Vilnassa: Mitä tapahtui ja miksi se on tärkeää?

Nato-maiden johtajat kokoontuivat Vilnassa 11.-12. heinäkuuta 2023 pitämään huippukokousta, joka oli historiallinen monella tavalla. Kokouksessa käsiteltiin muun muassa Ukrainan ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, Venäjän uhkaa, puolustusyhteistyötä ja asevarastoja. Tässä artikkelissa kerromme viisi tärkeintä asiaa, jotka sinun pitää tietää Nato-huippukokouksesta.

1. Ukraina sai tukea, muttei kutsua

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi oli toivonut saavansa Nato-maiden selkeän sitoumuksen maansa jäsenyydelle ja aikataulun sen toteutumiselle. Hän oli varoittanut, että ilman sitä Ukraina voisi jäädä Venäjän armoille ja neuvottelupöydällä. 🇺🇦

Nato-maat kuitenkin pysyivät varovaisina ja toistivat, että Ukraina on tervetullut liittymään liittoon, kun se täyttää tietyt ehdot demokratian ja turvallisuuden alalla. Nato kuitenkin helpotti Ukrainan jäsenyysprosessia poistamalla vaatimuksen niin sanotusta jäsenyystoimintasuunnitelmasta, joka on ollut esteenä monille muille hakijoille. Nato myös tuomitsi Venäjän laittomat toimet Ukrainassa ja vakuutti tukevansa maan itsenäisyyttä ja alueellista koskemattomuutta. 🙌

2. Ruotsi liittyi Natoon viime hetkellä

Ruotsi oli hakenut Nato-jäsenyyttä jo vuonna 2021, mutta sen ratifiointi oli viivästynyt sisäpoliittisten kiistojen takia. Maanantaina 10. heinäkuuta Ruotsin parlamentti hyväksyi lopulta jäsenyyden äänestyksessä, jossa ratkaisevaa roolia näytteli Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan, joka oli aiemmin vastustanut Ruotsin liittymistä. Erdoğan ilmoitti tukevansa Ruotsin jäsenyyttä Vilnassa ja sanoi, että se vahvistaisi Naton yhtenäisyyttä ja turvallisuutta. 🇸🇪

Ruotsista tuli näin ollen Naton 32. jäsenmaa ja ensimmäinen Pohjoismaa, joka liittyi liittoon ilman naapurimaidensa tukea. Ruotsin jäsenyys on herättänyt huolta Venäjällä, joka pitää sitä provokaationa ja uhkana omalle turvallisuudelleen. Ruotsi on kuitenkin korostanut, että se haluaa olla rakentava kumppani Natossa ja edistää rauhaa ja vakautta Euroopassa. 🕊️

3. Venäjän uhka oli kokouksen punainen lanka

Naton huippukokous pidettiin Liettuan pääkaupungissa Vilnassa, joka sijaitsee vain noin 500 kilometrin päässä Moskovasta. Vilna on myös lähellä Valko-Venäjää, joka on Venäjän liittolainen ja joka on ollut poliittisessa kriisissä vuoden 2020 kiistellyn presidentinvaalin jälkeen. Nato-maat ovat ilmaisseet huolensa Venäjän ja Valko-Venäjän yhä tiiviimmästä sotilaallisesta yhteistyöstä ja niiden harjoittamasta painostuksesta ja provokaatioista Itämeren alueella. 🇷🇺

Nato-maat päättivät Vilnassa lisätä puolustuskykyään ja valmiuttaan vastata Venäjän mahdollisiin hyökkäyksiin tai hybridiuhkiin. Nato myös vahvisti ensimmäiset puolustussuunnitelmat vuosikymmeniin Baltian maille ja Puolalle, jotka rajoittuvat Venäjään tai Valko-Venäjään. Nämä suunnitelmat sisältävät muun muassa joukkojen, aseiden ja varusteiden sijoittamisen, liikkuvuuden parantamisen ja viestinnän tehostamisen. 🛡️

4. Nato vahvisti sitoutumistaan Afganistaniin

Naton huippukokouksessa käsiteltiin myös Afganistanin tilannetta, joka on heikentynyt sen jälkeen, kun Nato-maat ilmoittivat vetävänsä joukkonsa maasta syyskuun loppuun mennessä. Taliban-liike on hyödyntänyt tilaisuutta ja valloittanut suuria alueita maasta, mikä on lisännyt pelkoa sisällissodasta ja humanitaarisesta kriisistä. 🇦🇫

Nato-maat ilmaisivat Vilnassa tukevansa Afganistanin hallitusta ja turvallisuusjoukkoja ja sitoutuivat jatkamaan rahoitusta, koulutusta ja neuvontaa niille. Nato myös lupasi tukea Afganistanin rauhanprosessia ja edistää naisten, lasten ja ihmisoikeuksien suojelua maassa. Nato korosti, että se ei halua nähdä Afganistania taas terroristien tukikohtana ja että se on valmis puolustamaan omaa turvallisuuttaan tarvittaessa. 💪

5. Nato osoitti yhtenäisyyttään ja sopeutumiskykyään

Naton huippukokous Vilnassa oli ensimmäinen, johon osallistui Yhdysvaltain presidentti Joe Biden, joka on halunnut palauttaa luottamuksen ja yhteistyön liittolaistensa kanssa. Biden vakuutti Vilnassa, että Yhdysvallat on sitoutunut Natoon ja sen 5. artiklaan, joka velvoittaa jäsenmaat puolustamaan toisiaan hyökkäyksen sattuessa. Biden myös korosti, että Nato on välttämätön demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien puolustamiseksi maailmassa. 🇺🇸

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kiitti Bidenia hänen johtajuudestaan ja sanoi, että Nato on osoittanut Vilnassa olevansa yhtenäinen, vahva ja sopeutumiskykyinen liitto, joka kykenee vastaamaan nykyajan haasteisiin. Stoltenberg sanoi, että Nato on tehnyt historiallisia päätöksiä Ukrainan ja Ruotsin jäsenyydestä, puolustusyhteistyöstä, Afganistanista ja ilmastonmuutoksesta. Hän sanoi, että Nän sanoi, että Nato on valmis puolustamaan arvojaan ja etujaan kaikissa olosuhteissa. 🙏

Tämä artikkeli perustuu seuraaviin lähteisiin:

Tämä artikkeli on kirjoitettu ja julkaistu MV Lehti -sivustolla, joka on riippumaton ja rohkea uutismedia. MV Lehti tarjoaa sinulle tuoreita ja kiinnostavia uutisia Suomesta ja maailmalta, jotka eivät jätä ketään kylmäksi. Jos pidit tästä artikkelista, jaa se ystävillesi ja seuraa meitä somessa. 👍

Kiitos, että luit tämän artikkelin! Mitä mieltä olet Nato-huippukokouksesta Vilnassa? Onko se hyvä vai huono asia Suomelle ja Euroopalle? Kerro meille mielipiteesi kommenttikentässä tai lähetä meille palautetta. Odotamme innolla kuulevamme sinulta! 😊