Eläkeuudistus ja Maksuimurointi: Hallituksen Kehysriihen Ratkaisut 2024

Eläkekortti voidaan pelata lopulta hyvin monella tavalla. Hallitukselta odotetaan kehysriihessä myös linjauksia maksuimuroinnin jatkosta. Hallituksen ensi viikon kehysriihen alkulämpöjä on haettu eläkeväännöstä. Nyt riihikiuas hohkaa jo kylkipunaisena. Keskiviikkona valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa , että myös työeläkkeistä on väistämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia. ”Nähdäkseni tavoiteltuun lopputulokseen on mahdotonta päästä ilman eläkkeisiin puuttumista”


Eläkekortti voidaan pelata lopulta hyvin monella tavalla. Hallitukselta odotetaan kehysriihessä myös linjauksia maksuimuroinnin jatkosta. Hallituksen ensi viikon kehysriihen alkulämpöjä on haettu eläkeväännöstä. Nyt riihikiuas hohkaa jo kylkipunaisena. Keskiviikkona valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että myös työeläkkeistä on väistämätöntä leikata osana hallituksen säästöpakettia. ”Nähdäkseni tavoiteltuun lopputulokseen on mahdotonta päästä ilman eläkkeisiin puuttumista”, Purra sanoi.

Jännitettä on runsaasti ilmassa sillä pääministeri Petteri Orpo (kok) sanoi myöhemmin keskiviikkona Ilta-Sanomille, että ”emme tee ratkaisuja, joilla puututtaisiin eläkejärjestelmään.” Hallitus ei aio siis koskea työeläkkeiden vuotuisiin indeksikorotuksiin? ”Me emme puutu siihen järjestelmään”, Orpo sanoi Ilta-Sanomille.

Jos hallitus lopulta päätyy kiristämään eläkkeiden verotusta, niin vaihtoehtoina ovat esimerkiksi niin sanotun raippaveron kiristäminen tai raippaveron tulorajan alentaminen. Yksi vaihtoehto on tehdä myös toimia eläketulovähennykseen liittyen tai osittaisella varhennetulla vanhuuseläkkeellä olevien verokohteluun liittyen.

Sukellus työeläkejärjestelmän ytimeen

Hallituksella on erittäin kova urakka saada kasaan kolmen miljardin euron toimet julkisen talouden vahvistamiseksi, joten monenlaisia käänteitä voidaan vielä nähdä. Jos eläkkeiden leikkaus pomppaisi pakasta päällimmäiseksi, niin eniten julkisuudessa on ollut vaihtoehto, jossa työeläkeindeksiin tehtäisiin leikkaus tai jäädytys. Tässä sukellettaisiin myös suoraan työeläkejärjestelmän ytimeen. Indeksileikkaukset tai -jäädytykset vahvistaisivat osaltaan valtion taloutta ja osittain eläkeyhtiöiden taloudellisesta asemaa. Indeksileikkaus näkyisi alijäämäluvuissa siis montaa kautta.

Kun tavoitteena on kuroa umpeen koko julkisen talouden alijäämää, niin tämä on merkityksellistä. Lähivuosien keskeinen kysymys talouspolitiikassa on pienentää julkisen talouden alijäämää suhteessa bruttokansantuotteeseen. Valtiontalouden alijäämää työeläkeindeksien leikkaus tai jäädytys suoraan kuroisi umpeen kuitenkin vain osalla kokonaisvaikutuksestaan.

Maksuimuroinnin jatkosta odotetaan selkoa

Hallituksella on eläkekortin ohella kehysriihessä myös toinen teknisesti samaa sukua oleva asia, vaikka merkittäviä erojakin niiden välillä on. Hallitukselta odotetaan nimittäin kehysriihestä linjauksia mahdollisesta maksuimuroinnin jatkosta työttömyysvakuutusmaksujen alennusvaraan liittyen. Yli 700 miljoonaa euroa hallituksen kuuden miljardin toimista julkisen talouden vahvistamiseksi pitäisi tulla sosiaaliturvarahastojen kautta.

Viime syksyn budjettiriihen päätösten jälkeen vahvistamisurakkaa sosiaaliturvarahastojen kautta jäi vielä noin 500 miljoonan euron verran tuleville vuosille. ”Nettona” summa voi olla hieman pienempi, koska esimerkiksi verovähenteisten maksujen alentaminen kasvattaa verotuloja. Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi reilu kuukausi sitten Kauppalehdessä, että hallitusohjelman kirjauksesta pidetään kiinni ja linjaukset tehdään kehysriihessä.