RKP:n tuore puheenjohtaja, entinen eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz on perjantaina nimitetty opetusministeriksi. Hän vastaa tehtävässään myös pohjoismaisesta yhteistyöstä.
Adlercreutzin paikan eurooppaministerinä ottaa RKP:n kansanedustaja Joakim Strand.
Adlercreutz kommentoi ministerinvaihdoksen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa puolueensa suhtautumista käännytyslakiin. Oppositiopuolue SDP:n tapaan asia on ollut RKP:lle vaikea, eikä puolue ole ilmoittanut julkisuuteen kantaansa lain puolesta äänestämisestä.
Adlercreutz ei edelleenkään suostunut avaamaan omaa tai puolueensa kantaa käännytyslakiin, vaikka sen odotetaan saapuvan eduskunnan täysistunnon käsittelyyn jo ensi viikolla.
”Olemme tähän kysymykseen vastanneet noin kuukauden ajan samalla tavalla, että odotamme käsittelyä eduskunnassa, joka on vielä kesken. Sen pohjalta muodostamme sitten kantamme”, Adlercreutz sanoi.
Tuore opetusministeri huomautti, ettei RKP:lla ole asiasta äänestettäessä ryhmäkuria, eli jokainen kansaedustaja voi itse valita, kannattaako hallituksen esitystä vai ei.
”Yleensä pystymme saavuttamaan kohtalaisen yhteneväisen näkemyksen”, Adlercreutz kommentoi.
Miksi kannan muodostaminen ja sen kertominen julkisuuteen on RKP:lle niin vaikeaa, kun olette hallituspuolue ja lakiin tuskin tulee valiokuntakäsittelyssä perustavanlaatuisia muutoksia?
”Perustuslakivaliokuntahan asetti ehdot tälle lain hyväksymiselle. Ajatus siitä, että voitaisiin sanoa, että laki hyväksytään ennen kuin tiedetään ehtojen täyttyminen on itsessään nurinkurinen ajatus”, Adlercreutz selitti.
Adlercreutz kuvaili käännytyslakia hankalaksi.
”Meillä on toisaalta ilmeinen tarve löytää työkaluja, joilla voimme estää hybridivaikuttamisen, toisaalta tietenkin selvä tarve varmistaa, että tämä yleinen lainsäädäntökehikko on kestävä ja pysyy”, hän sanoi.
”Me emme sanoneet heti, ennen kuin tiedämme sisältöä, että me tulemme sen hyväksymään. Emme myöskään sanoneet heti, että emme tule sitä hyväksymään. Toimimme, kuten meillä on tapana toimia, tietoon pohjautuen ja asiaan tarkasti perehtyen. Kun meillä on jotain, mihin ottaa kantaa, otamme kantaa.”
LUE MYÖS:
Uusien ministereiden kärkiteemat
Ministerinvaihdosten syynä on entisen opetusministerin ja pitkäaikaisen RKP:n puheenjohtajan Anna-Maja Henrikssonin päätös jättää tehtävänsä. Henriksson siirtyy Euroopan parlamenttiin puolueensa ainoaksi mepiksi liberaalien Renew-parlamenttiryhmään.
Ministerit kommentoivat lyhyesti uusiin salkkuihinsa liittyviä tehtäviä.
”Keskeisiä kysymyksiä on lukeminen. Lukemisen osaaminen ei ole sillä tasolla, millä toivoisi sen olevan”, Adlercreutz kertoi.
”Toinen huolenaihe on eriytyminen, segregaatio. Meillä on segregaatiota niin koulujen välillä kuin koulujen sisällä. Kun usein puhutaan pisa-tuloksista, on syytä huomata se, että tyttöjen tulokset eivät niinkään ole laskeneet, mutta poikien tulokset ovat”, hän jatkoi.
Eurooppaministeri Strandin mukaan Suomen keskeisiä tavoitteita komission seuraavalle kaudelle ovat Euroopan kokonaisturvallisuuden parantaminen, kilpailukyvyn vahvistaminen sekä puhtaan siirtymän edistäminen.
”Kilpailukyvyn osalta EU:n asema globaalissa kilpailussa, erilaiset riippuvuudet, reilu valtiontukipolitiikka, osaaminen sekä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta”, Strand luetteli.