Näin karmealla tavalla suomalaisten kauneus­leikkaukset Turkissa ovat menneet pieleen – ”Ei kestä päivänvaloa”

Lue tiivistelmä Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama. Keväästä lähtien Suomessa on hoidettu poikkeuksellisen paljon potilaita, jotka ovat sairastuneet Turkin kauneusoperaatioissa käytyään. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin plastiikkakirurgian ylilääkäri pitää tilannetta kestämättömänä. Kauneusturistit rasittavat jo niin paljon julkista terveydenhuoltoa, että Hus on päättänyt uusista linjauksista. Verovaroin ei enää korjata rujoja lopputuloksia. Näytä lisää Ulkomailta on


Lue tiivistelmä

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Keväästä lähtien Suomessa on hoidettu poikkeuksellisen paljon potilaita, jotka ovat sairastuneet Turkin kauneusoperaatioissa käytyään.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin plastiikkakirurgian ylilääkäri pitää tilannetta kestämättömänä.

Kauneusturistit rasittavat jo niin paljon julkista terveydenhuoltoa, että Hus on päättänyt uusista linjauksista. Verovaroin ei enää korjata rujoja lopputuloksia.

Ulkomailta on keväästä lähtien palannut poikkeuksellisen paljon suomalaisia kauneusturisteja, joita on täytynyt hoitaa pieleen menneiden kauneusoperaatioiden takia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus). Asiasta kertoo Husin plastiikkakirurgian ylilääkäri ja linjajohtaja Patrik Lassus.

Lassusksen mukaan pääkaupunkiseudulla on hoidettu nyt varsinkin Turkissa kauneusleikkauksissa käyneitä suomalaisia, jotka ovat sairastuneet ulkomailla tehtyjen toimenpiteiden takia.

– Leikkauksia tehdään tavalla, joka ei kestä päivänvaloa. Se hoidon taso, mitä olemme nähneet, ei kestä päivänvaloa, Lassus sanoo.

Ilta-Sanomat tutustui paikan päällä Turkin kauneusturismiin, jolloin selvisi kuinka pöyristyttävällä tavalla bisnes pahimmillaan toimii.

Lue lisää: Emmi, 29, seisoi pelkissä alus­housuissa kauneus­kirurgin klinikalla – pian alkoivat lääppiminen ja lupaukset orgasmeista

Ylilääkäri Patrik Lassus.

Ylilääkäri Patrik Lassus.

Yleisimpiä Suomessa hoidettavia ongelmia ovat erilaiset bakteeri-infektiot. Osa tapauksista on ollut hyvinkin vakavia.

– Rintaimplantteja on tullut näkyville ihon läpi, ja esimerkiksi täyteaineita on mädäntynyt ulos kasvoista. Täyteaineiden täytyy olla silloin jotain ihan muuta kuin mitä Suomessa käytetään, Lassus kertoo esimerkkinä.

Sairaanhoitopiirillä ei ole tietoa, mitä suomalaisiin käytetyt täyteaineet ovat. Ne voivat olla ”ihan mitä vaan”.

Lassus kertoo, että rintaimplantti voi tulla ”mekaanisesti” ihon läpi, jos se on vaikkapa laitettu väärin tai ompelu tehty huonosti. Implanttiin voi myös päästä bakteeri laiton yhteydessä, ja se tulee ulos, kun infektio puhkoo tiensä ihon läpi.

Näiden tapausten ohella Husissa on hoidettu myös vakavaa ”ruusumaista” infektiota, joka on aiheutunut vatsankiristysleikkauksesta.

Erityisesti Turkki tuntuu nyt korostuvan maana, josta suomalaisia saapuu kömpelösti leikeltynä. Myös jälkihoito on olematonta.

Husin plastiikkakirurgialla jouduttiin loppukeväästä linjaamaan, millaisissa tapauksissa kauneusturisteja voidaan hoitaa.

Husin plastiikkakirurgialla jouduttiin loppukeväästä linjaamaan, millaisissa tapauksissa kauneusturisteja voidaan hoitaa.

Sairaanhoitopiirillä ei ole tarkkaa lukua siitä, montako suomalaista kauneusturistia on täytynyt hoitaa. Tapauksia ei tilastoida tietyllä syykoodilla, josta tämä ilmenisi.

– Emme puhu sadoista tapauksista, mutta useita potilaita on ollut. Se alkaa näkyä toiminnassamme.

Suomessa viranomaisilla, kuten THL:llä, ei ole tapaa tilastoida sitä, minkä verran ulkomailla tehdyistä kauneusleikkauksista aiheutuu hoitoa vaativia komplikaatioita.

Lassusksen mukaan Hus kehittää tulevaisuudessa tavan tilastoida niitä kauneusturisteille aiheutuneita komplikaatioita, joita sairaanhoitopiirissä joudutaan hoitamaan. Tapaukset ovat lisääntyneet sen verran merkittävästi.

– Loppukeväästä istuimme lääkäreiden kesken ja sovimme näistä säännöistä, että kaikilla on samat ohjeet. Jouduimme ottamaan kantaa toimintatapoihin, kun tuli harmaalla rajalla olevia tilanteita.

Hus on linjannut, että se hoitaa ainoastaan potilaan akuutin tilanteen – ei siis esimerkiksi tapauksia, joissa potilaalle on jäänyt esteettistä haittaa.

– Hoidamme potilaan siihen asti, ettei hän ole enää sairas ja kykenee toimimaan. Huonoja leikkaustuloksia ei korjata, vaan se täytyy tehdä omalla rahalla.

Hoidon kannalta ei ole merkitystä, missä ja miten ongelmat ovat aiheutuneet, Lassus painottaa.

– Erona on toki se, että esimerkiksi Turkissa bakteerit ovat erilaisia, ikävämpiä. Kaikki tällaiset infektiopotilaat ovat eristyspotilaita, ja hoito vaatii laajapitoisempia antibiootteja.

– Jos potilaalla on esimerkiksi infektio ja implantit ovat paljaana, otamme ne pois. Muutoin infektio ei parane.

Tyypillistä on sekin, että kauneusturisteille on jäänyt leikkauksesta vakavia esteettisiä haittoja.

– Lopputulokset voivat olla hyvinkin kamalia, mutta niitä emme valitettavasti korjaa. Olemme katsoneet, että ne eivät kuulu julkisin verovaroin hoidettavaksi.

Lopputulokset voivat olla hyvinkin kamalia. Olemme katsoneet, että ne eivät kuulu julkisin verovaroin hoidettavaksi.

Ei ole tyhjennettävästi selitettävissä, miksi juuri Turkissa käyneiden kauneusturistien komplikaatiot vaikuttavat yleistyneen. Ylilääkärin tuntuman mukaan syynä voi olla se, että Suomesta Turkkiin virtaavan kauneusturismi on lisääntynyt.

– Ehkä heidän markkinointinsa on tavoittanut nyt suomalaiset, Lassus pohtii.

Terveys- ja kauneusturismi on alati merkittävämpi tulonlähde Turkille. Esimerkiksi pelkästään vuonna 2022 maa nettosi siitä 2,73 miljardia euroa.

Ylilääkäri on huolissaan siitä, kuinka paljon kauneusturismi houkuttelee vastavalmistuneita turkkilaisia kauneuskirurgeja rahakkaan liiketoiminnan äärelle.

– Turkissa on villitys, että maassa koulutetaan hirveitä määriä plastiikkakirurgeja ja heistä moni perustaa yksityisklinikan. En tiedä, kuinka säädeltyä tämä on, mutta alalle ylikoulutetaan väkeä.

– Turkissa on varmasti paljon hyviäkin kirurgeja, mutta monille tämä on vain bisnestä. Se on heille helppoa, koska he eivät joudu hoitamaan komplikaatioita, vaan ne jäävät lähtömaiden hoidettavaksi.

Husissa hoidetaan tällä hetkellä tyypillisimmin rintaimplanttien laitosta aiheutuneita bakteeri-infektioita. Arkistokuva.

Husissa hoidetaan tällä hetkellä tyypillisimmin rintaimplanttien laitosta aiheutuneita bakteeri-infektioita. Arkistokuva.

Esimerkiksi Iso-Britannia varoitti yli 25 kuolintapauksen jälkeen kansalaisiaan matkustamasta kosmeettisten toimenpiteiden perässä Turkkiin. Britanniassa on myös ehdotettu, että hallituksen olisi kiellettävä kosmeettisten pakettimatkojen mainostaminen Turkkiin.

– En tiedä, kuinka suuri osuus heistä (kaunausturisteista) saa komplikaatioita, mutta ne jotka saavat, tuntuvat saavan vakavia. Sellaisia, jotka vaativat sairaalahoitoa, Lassus toteaa.

– On harmittavaa, että tämä on mennyt tällaiseksi.

Lassus tietää, että Isossa-Britanniassa potilasvakuutuskeskuksen viranomaiset ovat olleet yhteydessä Turkkiin ja pyytäneet selvitystä kauneusturismin etiikasta.

– Ehkäpä Suomestakin olisi hyvä signaloida sinne päin, ettei tämä ole reilua peliä.

Suomen Potilasvahinkoapu Oy:n varatuomari ja toimitusjohtaja Joni Siikavirta arvioi, että suomalaisilla kuluttajilla harvemmin on oikeudellista vipuvartta leikkauksen tehneitä turkkilaisia kauneuskirurgeja tai -klinikoita vastaan.

Joni Siikavirta.

Joni Siikavirta.

Joskus ostettua palveluakaan ei ehdi edes saada, kun sen myynyt taho katoaa tavoittamattomiin.

– Säännöllisesti tulee kyselyitä, että mitä tulisi tehdä tilanteessa, jossa kauneusoperaatio on mennyt pieleen tai rahat viety. Olen joutunut Turkin tapauksissa sanomaan, ettei meillä ole realistisia keinoja auttaa, Siikavirta kertoo.

– Suomen kuluttajansuojalaki ei päde ulkomailla tehdyissä toimenpiteissä. Realistisesti ajateltuna on huonot mahdollisuudet siihen, että asiaa saisi etenemään.

Siikavirran mukaan paras mahdollisuus on usein palata neuvottelemaan ulkomaalaisen yhtiön kanssa riitatilanteessa. Silloin on mahdollista puhua mahdollisesta hinnan alennuksesta.

– Aina neuvottelutilannetta ei tahdo löytyä eikä saada enää yhteyttä hoitavaan tahoon tai klinikkaan. Ongelma on sekin, että kyseessä on usein verrattain pienistä rahoista, vaikka ne ovat yksittäisille ihmisille suuria. Esimerkiksi 5 000 euron periminen riidanalaisena voi aiheuttaa sen verran työtä ja kustannuksia, ettei se ole kannattavaa, hän sanoo.

– Ihminen ottaa aina ison riskin, jos lähtee ulkomaille näihin toimenpiteisiin. Turkista saa varmasti myös hyvän tason hoitoa, mutta korvauksia ei saa, jos jotain menee pieleen. Se on tärkeä tiedostaa.

Koska Turkki ei ole EU-jäsenvaltio, eivät Suomen viranomaiset voi juurikaan vaikuttaa turkkilaisten yritysten hoitovirheisiin tai -vahinkoihin.

Suomalaisten yritysten tyytymättömiä asiakkaita voivat auttaa sekä kuluttajaneuvonta että kuluttajariitalautakunta. Jos taas kauneusoperaation tehnyt taho on jostain toisesta EU-maasta, voi asiaa pyrkiä selvittämään Euroopan kuluttajakeskuksen (ECC) kautta.

ECC:n mukaan heihin ollaan harvakseltaan yhteydessä kauneusleikkauksista. Esimerkiksi vuosien 2023–2024 aikana heille ei ole tullut yhtään Turkkiin liittyvää yhteydenottoa.

KKV:n viestinnästä kerrotaan, ettei sen järjestelmistä löydy Turkin kauneuskirurgisia tapauksia. Osassa yhteydenottoja ei ole ilmoitettu tietoa palvelun suorittaneesta yrityksestä. Tapauksissa, joissa se on mainittu, on sekä kotimaisia että ulkomaisia toimijoita. Pääosassa tällaisissa tapauksissa kohdemaaksi on ilmoitettu Viro.