Eduskunnan perustuslakivaliokunnan toinen lausunto niin sanotusta käännytyslaista on valmistunut.
Perustuslakivaliokunta päätti valiokunnasta saatujen tietojen mukaan äänin 15–2, että hallintovaliokunnan muutokset olivat sen mielestä riittäviä täyttämään perustuslakivaliokunnan edellisessä lausunnossa esitetyt vaatimukset.
Hallintovaliokunta on valmistellut asiasta mietintöluonnosta ja pyysi oppositiopuolue SDP:n vaatimuksesta perustuslakivaliokuntaa antamaan lausuntonsa keskittyen siihen, täyttävätkö hallintovaliokunnan tekemät säännösmuutokset perustuslakivaliokunnan edellytykset käännytettyjen maahanpyrkijöiden oikeusturvasta.
”Perustuslakivaliokunnan mielestä hallintovaliokunta on muuttanut sääntelyä ja täydentänyt maahan pyrkivän oikeusturvaa nimenomaisesti säädetyllä jälkikäteisellä oikeusturvamenettelyllä aiemmassa lausunnossa esitettyjen vaatimusten puitteissa. Lakiehdotus voidaan näin täydennettynä käsitellä perustuslain 73 §:ssä säädetyssä järjestyksessä rajattuna poikkeuksena perustuslaista”, perustuslakivaliokunta toteaa nyt.
Valiokunta päätyi vaatimaan vielä muutosta sääntelyyn.
”Perustuslakivaliokunnan mielestä sääntelyä on syytä selventää siten, että henkilön päätyminen uudelleenarvioinnin päätteeksi ulkomaalaislain turvapaikkamenettelyyn määritellään myös tältä osin laissa täsmällisemmin.”
Käännytyslaki mahdollistaa turvapaikkahakemusten vastaanottamisen väliaikaisen keskeyttämisen Suomen rajoilla. Samalla maahan pyrkivien ihmisten maahantulo estetään. Oikeusturvamenettely liittyy valitusoikeuteen näistä ratkaisuista.
Eriävä mielipide
Kansanedustajat Fatim Diarra (vihr) ja Anna Kontula (vas) jättivät valiokunnan lausuntoon yhteisen eriävän mielipiteen. Kaksikon mukaan hallintovaliokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset eivät ole riittäviä.
Kansanedustajien mukaan perustuslakivaliokunnan lausunto ”perustuu kestämättömään tulkintaan ihmisoikeussopimusten, EU-oikeuden ja kansallisen lainsäädännön keskinäisestä suhteesta”. Lakiesitys on heidän mukaansa ilmeisessä ristiriidassa muun muassa ehdottoman palautuskiellon, joukkokarkoitusten kiellon sekä muiden perus- ja ihmisoikeuksien kanssa. Samoilla linjoilla ovat olleet perustuslakivaliokunnan asiantuntijat.
”Hallintovaliokunnan tekemät muutokset eivät muuta lain lähtökohtaisia ongelmia. Tällaisena se ei myöskään ole soveltamiskelpoinen, sillä ristiriitatilanteessa EU-lainsäädäntö menee Suomen lain edelle”, Kontula ja Diarra sanovat tiedotteessa.
”Hyväksymällä lain, joka irtautuu Suomea sitovista perustavista sopimuksista ja velvoitteista, murennamme kansainvälistä sopimusjärjestelmää ja ihmisten perusoikeuksia. Suomella ei myöskään ole oikeutta yksipuolisesti poiketa meitä sitovista kansainvälisistä velvoitteista. Suomen etu on pysyä kansainvälisen sääntöperustaisen järjestelmän puitteissa ja pitää tästä järjestelmästä huolta.”
Perustuslakivaliokunta arvioi aiemmassa lausunnossaan, että kyseinen laki muodostaa niin sanotun rajatun poikkeuksen perustuslaista – lain mukainen turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeytys olisi voimassa korkeintaan kuukauden kerrallaan. Poikkeusten on oltava kuitenkin myös välttämättömiä, eikä poikkeamista oikeudesta oikeusturvakeinoihin ole hallituksen esityksessä tarkemmin perusteltu, valiokunta kertoi tänään.
”Sääntelyä oli täydennettävä maahan pyrkivän oikeusturvaa nimenomaisesti säädetyllä jälkikäteisellä oikeusturvamenettelyllä, jotta lakiehdotus voidaan säätää perustuslain 73 §:ssä tarkoitettuna rajattuna poikkeuksena”, valiokunta toteaa.