Oppositiostakin voi toisinaan vaikuttaa. Joskus voi jopa päätyä tahtomattaan vaa’ankieliasemaan repivässä kysymyksessä, joka koskee kansallista turvallisuutta.
Tällainen on tilanne suurimmalla oppositiopuolueella SDP:llä, jonka 43-henkisen eduskuntaryhmän suhtautuminen tulee ratkaisemaan itärajan käännytyslain kohtalon. Kuvio syntyy siitä, että käännytyslaki säädettäisiin perustuslainvastaisena poikkeuslakina, jonka kiireelliseen hyväksymiseen tarvitaan eduskunnassa 5/6 määräenemmistö. Pienempien oppositiopuolueiden vihreiden sekä vasemmistoliiton tiedetään olevan vastaan.
Näin ollen noin yhdeksän demariedustajan asettuminen vastustamaan lakia riittäisi kaatamaan sen, hieman riippuen muista olosuhteista.
Media on selvittänyt tilannetta. Iltalehden lähteiden mukaan demariryhmästä löytyisi noin kymmenen lakiin erittäin kriittisesti suhtautuvaa edustajaa, joista viisi äänestäisi melko varmasti vastaan. Yle puolestaan tavoitti 28 demariedustajaa, joista kaksi piti epätodennäköisenä, että voisi äänestää lain puolesta, kolmas uskoi äänestävänsä vastaan ja yksi kertoi olevansa skeptinen lakia kohtaan.
Ilta-Sanomien lähdetiedon mukaan useat SDP:n edustajat olisivat valmiita äänestämään lakia vastaan jopa silloin, että siitä seuraisi erottaminen eduskuntaryhmästä.
Pestissään vajaan vuoden ollut SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman on vaikeassa paikassa. Hän on pelannut viivytyspeliä, koska Suomen turvallisuuden takaamiseen liittyvä, mutta perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeussitoumuksia rikkova laki repii demariryhmää poikkeuksellisesti.
Kansallista turvallisuutta tukevan lain kaataminen olisi valtionhoitajapuolueelle kiusallinen ratkaisu, mutta yhtä lailla sen tukeminen veisi pohjaa SDP:n ihmisoikeuspainotukselta ja voisi ajaa osan äänestäjäkunnasta kilpailijapuolueiden riveihin.
Vielä toukokuussa Lindtman sanoi Ylen mukaan, että perustuslakivaliokunnan kanta tarvitaan, ennen kuin SDP voi muodostaa lopullisen kantansa. Kun perustuslakivaliokunnan kanta tuli, sama mies ilmoitti, että SDP tarvitsee hallintovaliokunnan kannan lopullisen linjansa muodostamiseen.
Sen Lindtman on paaluttanut, että SDP ”ei voi hallituksen esitystä tällaisenaan tukea” – siis perustuslakivaliokunnan esittämillä viilauksilla.
”Tulemme esittämään selkeitä korjauksia hallituksen esitykseen hallintovaliokunnassa, johon asian käsittely nyt siirtyy. Perustuslakivaliokunnan edellyttämät korjaukset ovat tärkeä alku, mutta tarvitaan myös muita muutoksia. Vasta sen perusteella, onnistuuko hallintovaliokunta korjaamaan esitystä riittävästi ja parantamaan erityisesti kansainvälisten sopimusten huomioon ottamista, voidaan asiaa arvioida uudestaan ja muodostaa lopullinen kanta”, hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa.
”Vapaudu vankilasta” -korttia tuskin tulossa
On vaikea sanoa, millaisia taikatemppuja Lindtman hallintovaliokunnalta odottaa. Kun lakiehdotus on sekä hallituksen esityksen että perustuslakivaliokunnan mukaan ristiriidassa Suomen perustuslain perusoikeussäännösten sekä kansainvälisten sopimusten kanssa, ja se aiotaan tästä huolimatta ajaa läpi, hallintovaliokunta tuskin kykenee purkamaan hankalaa valintatilannetta. Mikäli lain halutaan tehoavan – pelotteena tai käytännössä – se tulee rikkomaan ihmisoikeussopimuksia.
Perustuslakivaliokunta jätti hallintovaliokunnan tehtäväksi selvittää käännytyslain suhdetta EU-oikeuteen, mutta vastaus taidetaan jo tietää. Asiantuntijat eivät myöskään usko, että pevin edellyttämiä oikeusturvatakeita kyetään toteuttamaan.
Joka tapauksessa SDP:n johdon on tehtävä valinta, kun hallintovaliokunnan mietintö arvioiden mukaan viimeistään perjantaina valmistuu. Kykeneekö se tekemään ryhmäpäätöksen, kuten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen on linjannut tavoitteeksi? Jos demarijohto lähtee ryhmäkuria jyräämään, hajaannusta on luvassa.
Jos joku ryhmän edustaja ei suostuisi ryhmäkuriin, olisi edessä repivä tie sisäisine rangaistuksineen ryhmässä, jonka jo nyt sanotaan olevan hajanainen. Lindtmanin nauttiman tuen puutteesta vihjaa SDP:n kansanedustajien laiskahko osallistuminen eurovaalien ehdokasasetteluun.
Pahimmillaan ryhmä voisi pienentyä, kuten Ilta-Sanomat väläytti. Lähdeväite voi olla ryhmän sisäistä viestintää, mutta täysin mahdottomalta skenaario ei tunnu. Kysymys voi olla joillekin edustajille erittäin periaatteellinen.
Jos SDP ei pysty ryhmäpäätökseen, äänestyksessä on edessä arvaamaton tilanne ja aito riski siitä, että puolue kaataa lain. Seuraus nähtäisiin vaaleissa, ja mahdollisesti itärajalla.
Voiko SDP päästää lain läpi turvautumalla sen vastustajien kohdalla tyhjiin ääniin? Tämäkään vaihtoehto ei olisi puoluejohtaja Lindtmanille hyvä, sillä seurauksena olisivat perustellut syytökset vastuunvälttelystä.
Kirjoittaja on Uuden Suomen uutispäällikkö.
