Venäjän vientikielto nostaa polttoaineen hintaa Suomessa – diesel on erityisen pulassa


Venäjä on päättänyt rajoittaa öljytuotteiden vientiä Eurooppaan vastatoimena EU:n asettamalle tuontikiellolle. EU on kieltänyt venäläisten öljytuotteiden tuonnin, jotka eivät täytä EU:n ympäristövaatimuksia. Venäjän vientikielto on jo nostanut dieselin maailmanmarkkinahintaa, ja se voi näkyä pian myös Suomen bensapumpuilla.

Suomi on erityisen riippuvainen venäläisestä dieselöljystä, sillä noin 70 prosenttia Suomen käyttämästä dieselöljystä tulee Venäjältä. Dieselöljyn osuus liikenteen polttoaineista on Suomessa noin 30 prosenttia. Venäläisen dieselöljyn korvaaminen muilla lähteillä on vaikeaa ja kallista, sillä Suomessa ei ole riittävästi jalostuskapasiteettia tai varastointitilaa. Lisäksi Suomen sijainti tekee polttoaineen tuonnin muualta Euroopasta hitaaksi ja epävarmaksi.

Venäläisen dieselöljyn puute voi johtaa polttoaineen hinnan nousuun Suomessa, mikä heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yritysten kilpailukykyä. Polttoaineen hinnan nousu voi myös lisätä inflaatiota ja kustannuspaineita, jotka voivat vaarantaa Suomen talouden elpymisen koronakriisistä. Polttoaineen hinnan nousu voi myös vähentää liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamista, sillä se voi kannustaa kuluttajia valitsemaan bensiiniautot dieselin sijaan.

Suomen hallitus on pyrkinyt löytämään ratkaisuja polttoaineen saatavuusongelmaan, mutta sen toimintavara on rajallinen. Hallitus on neuvotellut Venäjän kanssa vientikiellon lieventämisestä tai poistamisesta, mutta tuloksetta. Hallitus on myös harkinnut polttoaineveron alentamista tai poistamista tilapäisesti, mutta se vaatisi EU:n hyväksynnän ja aiheuttaisi budjettivajeen. Hallitus on myös tukenut biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja käyttöönottoa, mutta niiden osuus polttoainemarkkinoilla on vielä pieni.

Suomen tilanne osoittaa, että EU:n on tehostettava energiayhteistyötään ja -turvaansa, ja vähennettävä riippuvuuttaan Venäjästä. EU:n on myös jatkettava painostusta Venäjää vastaan, ja tuettava Ukrainan ja muiden naapurimaiden itsenäisyyttä ja vakautta. EU:n on myös edistettävä ilmasto- ja ympäristötavoitteitaan, ja kannustettava jäsenmaitaan siirtymään kohti puhdasta ja kestävää energiaa.