Ukraina teki itsenäisyyspäivänään yllätysiskun Krimin niemimaalle – Venäjä pysynyt asiasta vaitonaisena
Ukraina juhli torstaina 32. itsenäisyyspäiväänsä sodan keskellä. Ukrainan tiedustelupalvelu kertoi, että maan joukot olivat tehneet yllätysiskun Venäjän miehittämälle Krimin niemimaalle viime yönä. Iskun kohteena oli venäläinen ilmapuolustusjärjestelmä ja sen tutkat. Ukraina väitti, että isku oli onnistunut ja että se oli tuhonnut S-400 Triumf -järjestelmän, joka on Venäjän tehokkain ilmatorjunta-ase.
Venäjä ei ole kommentoinut Ukrainan väitteitä, mutta sen puolustusministeriö kiisti aiemmin torstaina, että Ukraina olisi tehnyt mitään hyökkäyksiä Krimillä. Venäjän mukaan Ukraina yrittää vain provosoida sotilaallista konfliktia ja luoda kuvaa Venäjän aggressiosta. Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole maininnut Krimin tilannetta julkisesti, mutta hän tapasi torstaina useita sotilasjohtajia Moskovassa.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi puolestaan, että Ukraina ei luovu Krimistä eikä Donbassin alueesta, jossa Venäjän tukemat separatistit ovat taistelleet Ukrainan hallitusta vastaan vuodesta 2014 lähtien. Hän sanoi, että Ukraina on valmis puolustamaan itsenäisyyttään ja alueellista koskemattomuuttaan kaikin keinoin. Hän kiitti myös länsimaita ja erityisesti Yhdysvaltoja, Tanskaa ja Hollantia aseavusta, jonka avulla Ukraina on saanut muun muassa F-16-hävittäjiä ja luftvernmissiler.
Ukrainan isku Krimille on yksi vakavimmista kärjistymisistä Venäjän ja Ukrainan välillä sen jälkeen, kun Venäjä valtasi niemimaan vuonna 2014 ja liitti sen itseensä kansainvälisen oikeuden vastaisesti. Krimin kysymys on ollut yksi esteenä rauhanneuvotteluille, joita on käyty Minskin sopimuksen pohjalta. Sopimus edellyttää muun muassa tulitaukoa, raskaiden aseiden vetämistä pois rintamalta ja alueellisen itsehallinnon myöntämistä separatisteille. Sopimusta ei ole kuitenkaan noudatettu käytännössä, ja taistelut ovat jatkuneet ajoittain.
Ukrainan isku Krimille voi myös lisätä jännitteitä Venäjän ja Naton välillä, sillä Nato on tukenut Ukrainaa kriisissä ja vaatinut Venäjää lopettamaan hyökkäämisen ja vetämään joukkonsa pois Ukrainasta. Nato on myös lisännyt sotilaallista läsnäoloaan Itä-Euroopassa ja Mustallamerellä vastauksena Venäjän toimiin. Nato ei ole kuitenkaan luvannut Ukrainalle jäsenyyttä, vaikka Ukraina on ilmaissut halunsa liittyä sotilasliittoon. Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut, että Ukrainan jäsenyys on mahdollista, mutta että se edellyttää uudistuksia ja demokratian vahvistamista Ukrainassa.
Ukrainan ja Venäjän välinen sota on vaatinut yli 14 000 ihmisen hengen ja pakottanut yli miljoona ihmistä jättämään kotinsa. Sota on myös aiheuttanut suurta taloudellista ja humanitaarista kärsimystä molemmille osapuolille. YK:n mukaan noin viisi miljoonaa ihmistä tarvitsee humanitaarista apua Ukrainassa, erityisesti konfliktialueilla. Monet kansainväliset järjestöt, kuten Punainen Risti, UNICEF ja PAH, ovat toimittaneet ruokaa, vettä, lääkkeitä ja muita tarvikkeita sodan uhreille.
Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti on yksi Euroopan vakavimmista kriiseistä 2000-luvulla. Se on myös haastanut kansainvälisen oikeuden ja turvallisuusjärjestelmän periaatteet. Konfliktin ratkaiseminen vaatii poliittista tahtoa, vuoropuhelua ja kompromisseja kaikilta osapuolilta. Se vaatii myös kansainvälisen yhteisön tukea ja painostusta, jotta rauha voidaan saavuttaa ja säilyttää. Ukrainan itsenäisyyspäivän isku Krimille osoittaa, että sota ei ole vielä ohi, vaan että se voi kärjistyä milloin tahansa. Siksi on tärkeää, että kaikki tekevät kaikkensa, että voisimme sanoa rauhanpäivän aattona: “Slava Ukraini!” 🇺🇦🕊️