Ruotsin Nato-jäsenyys on kuuma peruna – mitä tapahtuu seuraavaksi?
Ruotsi on ollut pitkään Naton kumppani, mutta ei jäsen. Viime vuonna Ruotsi haki jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa, mutta prosessi on takunnut etenkin Turkin ja Unkarin vastustuksen takia. Nyt Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson on matkustanut Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltain presidenttiä Joe Bidenia ja hakemaan tukea jäsenyydelle. Mutta riittääkö se? Ja mitä mieltä ruotsalaiset ovat Nato-jäsenyydestä? Tässä artikkelissa kerromme sinulle kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää Ruotsin Nato-tilanteesta.
Miksi Ruotsi haluaa liittyä Natoon?
Ruotsin turvallisuuspolitiikka on perustunut pitkään puolueettomuuteen ja omavaraisuuteen. Ruotsi ei ole osallistunut sotiin eikä liittynyt sotilasliittoihin toisen maailmansodan jälkeen. Mutta viime vuosina Ruotsin turvallisuusympäristö on muuttunut haastavammaksi. Venäjän aggressiivinen käytös Itämeren alueella ja Ukrainassa on herättänyt huolta Ruotsissa. Samalla Ruotsi on tiivistänyt yhteistyötään EU:n ja Naton kanssa sekä osallistunut kansainvälisiin kriisinhallinta- ja rauhanturvaoperaatioihin.
Ruotsi haki Naton jäsenyyttä toukokuussa 2022 yhtä aikaa Suomen kanssa. Hakemuksen taustalla oli useita syitä. Ensinnäkin Ruotsi halusi vahvistaa uskottavuuttaan ja sitoutumistaan läntiseen arvoyhteisöön ja turvallisuusarkkitehtuuriin. Toiseksi Ruotsi halusi saada lisää turvatakuita ja solidaarisuutta muilta Nato-mailta mahdollisen kriisin tai hyökkäyksen sattuessa. Kolmanneksi Ruotsi halusi vaikuttaa enemmän Naton päätöksentekoon ja suunnitteluun sekä hyötyä Naton resursseista ja yhteensopivuudesta.
Miksi Ruotsin Nato-jäsenyys on viivästynyt?
Naton jäseneksi liittyminen ei ole helppoa eikä nopeaa. Hakijamaan täytyy täyttää tiukat poliittiset ja sotilaalliset kriteerit sekä saada hyväksyntä kaikilta 30 nykyiseltä jäsenmaalta. Jokaisen jäsenmaan parlamentin täytyy ratifioida hakijamaan jäsenyys erikseen.
Suomi sai ratifioinnit kaikilta Nato-mailta huhtikuuhun 2023 mennessä ja liittyi virallisesti Natoon huhtikuun alussa 2023. Mutta Ruotsilta puuttuvat edelleen ratifioinnit Turkilta ja Unkarilta. Molemmat maat ovat olleet kriittisiä Ruotsin jäsenyydelle eri syistä. Turkki on syyttänyt Ruotsia kurditerroristien suojelemisesta ja vaatinut Ruotsilta lisää toimia terrorismin vastaisessa taistelussa. Unkari on ollut tyytymätön Ruotsin EU-politiikkaan ja sen arvosteluun Unkarin demokratian tilasta.
Ruotsin toiveena oli, että se pääsisi Naton jäseneksi ennen heinäkuun 2023 Vilnan huippukokousta, jossa Nato-maat tapaavat. Mutta nyt se näyttää epätodennäköiseltä, sillä Unkari ei aio käsitellä Ruotsin jäsenyyttä kesän aikana. Turkin kanta on myös epäselvä, sillä Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on antanut ristiriitaisia lausuntoja Ruotsista. Viimeksi hän tyrmäsi Ruotsin jäsenyyden jälleen viime viikolla, kun Tukholmassa poltettiin Koraani mielenosoituksessa.
Mitä mieltä ruotsalaiset ovat Nato-jäsenyydestä?
Ruotsin Nato-jäsenyys on ollut kiistanalainen kysymys ruotsalaisessa yhteiskunnassa ja politiikassa. Ruotsissa on vahva puolueettomuusperinne ja osa ruotsalaisista pelkää, että Nato-jäsenyys lisäisi sotilaallista jännitystä alueella ja heikentäisi Ruotsin itsenäisyyttä. Toisaalta osa ruotsalaisista pitää Nato-jäsenyyttä välttämättömänä turvallisuuden takaamiseksi ja läntisen yhteistyön syventämiseksi.
Ruotsin hallituspuolueet ovat jakautuneet Nato-kysymyksessä. Pääministeripuolue Maltillinen kokoomus on ollut vahvasti Nato-myönteinen ja ajoi jäsenyyshakemusta viime vuonna. Sen hallituskumppani Kristillisdemokraatit on myös kannattanut Nato-jäsenyyttä. Sen sijaan Keskustapuolue ja Liberaalit ovat olleet epäröivämpiä ja halunneet pitää oven auki myös muille vaihtoehdoille.
Ruotsin oppositiopuolueista Sosiaalidemokraatit ja Vasemmistopuolue ovat olleet Nato-vastaisia ja vastustaneet jäsenyyshakemusta. He ovat korostaneet Ruotsin puolueettomuutta ja sotilaallista liittoutumattomuutta sekä EU:n roolia turvallisuuspolitiikassa. Vihreät ovat olleet kriittisiä Natolle, mutta eivät ole sulkeet pois mahdollisuutta liittyä siihen tulevaisuudessa. Ruotsidemokraatit ovat olleet vaihtelevia Nato-kannassaan, mutta ovat viime aikoina ilmaisseet tukevansa jäsenyyttä.
Ruotsalaisten mielipiteet Nato-jäsenyydestä ovat vaihdelleet vuosien varrella. Vielä 2010-luvun alussa enemmistö ruotsalaisista oli Nato-jäsenyyttä vastaan, mutta vuoden 2014 Krimin kriisin jälkeen kannatus alkoi nousta. Vuonna 2019 tehdyn mielipidemittauksen mukaan 48 prosenttia ruotsalaisista kannatti Nato-jäsenyyttä ja 35 prosenttia vastusti sitä. Vuonna 2021 tehdyn mittauksen mukaan kannatus oli laskenut hieman 44 prosenttiin ja vastustus noussut 40 prosenttiin.