Suomen työttömyyskehitys on jo hyvän aikaa ollut EU-maiden synkimpiä, ja tämänviikkoiset tilastouutiset kertovat surkean suhdanteen vain jyrkentäneen ankeaa alamäkeä.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ja Tilastokeskus julkistivat tiistaina hieman toisistaan poikkeavia työttömyyslukuja, mutta niiden viesti on samaa synkkää laatua.
Kummankin tilastonpitäjän mittaustavalla työttömien määrä on jatkanut heinäkuussa alkuvuoden kovaa kasvuaan. Tilastokeskuksen laskema työttömyysaste huitelee kahdeksan prosentin tuntumassa, mikä on kokonaisen prosenttiyksikön korkeampi kuin jo ennestään korkea lukema vuosi sitten.
Kylmäkiskoisen työttömyysprosentin takana on tuhansia suomalaisia, jotka ovat vuoden aikana menettäneet työpaikkansa.
Tilastokeskuksen kyselyihin perustuvan työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli heinäkuussa noin 230 000, mutta TEMin työvoimatoimistoilta kokoamien tietojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli hieman yli 300 000.
Tilastointitavasta ja -eroista riippumatta työttömien määrä on vuodessa kasvanut kymmenen prosenttia tai vielä enemmän – ja nyt työttömänä on noin 30 000 ihmistä enemmän kuin vuosi sitten.
Yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä on TEMin mukaan jo lähes 100 000 ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä melkein 40 000.
Työvoiman kysyntä on kehittynyt vastakkaiseen – eli niin ikään ankeaan – suuntaan, sillä avoimia ja varsinkin uusia työpaikkoja oli TE-toimistojen tiedossa tuhansittain niukemmin kuin vuosi sitten.
Keskuskauppakamarin katsauksessa pääekonomisti Jukka Appelqvist kuvaa tilastoja pysäyttävällä sanaparilla: ”suorastaan järkyttäviä”.
Sama luonnehdinta sopinee työttömäksi joutuvan talousnäkymiin, sillä tänä vuonna on tullut ja tulee yhä voimaan tuntuvia työttömyysturvan heikennyksiä.
Toistaiseksi kenties kipeimmät muutokset tulevat voimaan syyskuussa, jolloin esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäolovaatimus pitenee puolesta vuodesta vuoteen ja tuen porrastus kutistaa päivärahaa asteittain työttömyysajan pidentyessä.
Työttömän talous on jo aiemmin tänä vuonna kiristynyt muun muassa omavastuuajan pitenemisellä, indeksikorotusten jäädyttämisellä sekä lapsikorotuksen ja työtulojen suojaosan menetyksillä.
Työttömyysturvan heikennykset ovat osa Petteri Orpon (kok) hallituksen talous- ja työllisyystoimia, joilla hallitus yrittää kannustaa työttömiä työnhakuun ja töihin sekä samalla vahvistaa julkistakin taloutta.
Olipa hallituksen toimista muutoin mitä mieltä tahansa, ne osuvat työttömyyden kasvun takia onnettomaan aikaan.
Hallituksen tavoittelemia vaikutuksia joudutaan odottamaan ehkä pitkäänkin, mutta niitä odotellessa työttömyysturvan heikennykset näyttävät ”jääkylmän käden” ojentamiselta työttömille.
”Hallitus yrittää kannustaa työttömiä työnhakuun.