Orpon hallitus aloitti työnsä – mitä se tarkoittaa Suomen taloudelle ja hyvinvoinnille?
Tiistaina 20. kesäkuuta 2023 Suomi sai uuden hallituksen, kun presidentti Sauli Niinistö nimitti Petteri Orpon (kok) pääministeriksi ja hänen johtamansa hallituksen ministerit. Orpon hallitus koostuu kokoomuksen, perussuomalaisten ja RKP:n edustajista, ja sillä on eduskunnassa 107 kansanedustajan enemmistö.
Uusi hallitus on asettanut itselleen kunnianhimoisen tavoitteen: korjata Suomen talouden suunta ja taittaa velkaantuminen. Hallitusohjelmassa luvataan leikata julkisia menoja noin neljällä miljardilla eurolla ja tehdä rakenneuudistuksia, jotka tuovat lisää säästöjä ja työllisyyttä. Hallitus aikoo myös laskea tuloveroja ja korottaa välillisiä veroja.
Mitä tämä kaikki merkitsee tavalliselle suomalaiselle? Mitkä ovat hallituksen suurimmat leikkaukset ja uudistukset? Entä miten hallitus aikoo toteuttaa ohjelmansa? Tässä artikkelissa käymme läpi Orpon hallituksen keskeisimmät linjaukset ja niiden vaikutukset.
Leikkaukset kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä sosiaaliturvaan
Orpon hallituksen suurin säästökohde on sosiaali- ja terveyspalvelut, joista leikataan noin kaksi miljardia euroa. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hoitotakuun ja hoitajamitoitusten kiristykset siirretään tulevaisuuteen, eli potilaat joutuvat odottamaan hoitoon pääsyä pidempään ja hoitohenkilökuntaa on vähemmän suhteessa asiakkaisiin.
Sosiaaliturvan etuuksista leikataan 1,2 miljardia euroa. Leikkaukset koskevat esimerkiksi työttömyysturvaa, asumistukea, lapsilisiä, opintotukea ja eläkkeensaajien hoitotukea. Indeksijäädytyksillä säästetään vielä 0,5 miljardia euroa lisää.
Leikkaukset vaikuttavat erityisesti pienituloisiin, työttömiin, opiskelijoihin, lapsiperheisiin ja eläkeläisiin. Hallitus perustelee leikkauksia sillä, että ne kannustavat ihmisiä työntekoon ja opiskeluun sekä vähentävät sosiaaliturvan väärinkäyttöä.
Rakenneuudistukset koskevat työmarkkinoita, kuntia ja sotea
Orpon hallitus aikoo tehdä useita rakenneuudistuksia, joilla pyritään parantamaan Suomen kilpailukykyä, tuottavuutta ja työllisyyttä. Hallitus arvioi, että uudistukset tuovat 1,85 miljardin euron säästöt julkiseen talouteen.
Yksi merkittävimmistä uudistuksista on työmarkkinoiden joustavoittaminen. Hallitus aikoo muun muassa helpottaa irtisanomisia, lyhentää työttömyysturvan kestoa, lisätä paikallista sopimista ja uudistaa työaikalakia. Hallitus uskoo, että nämä toimet lisäävät työnantajien halukkuutta palkata työntekijöitä ja työntekijöiden mahdollisuuksia löytää töitä.
Toinen iso uudistus on kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsiminen. Hallitus aikoo siirtää sote-palvelut maakuntien vastuulle ja vähentää kuntien muita lakisääteisiä tehtäviä. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat voivat keskittyä peruspalveluihin, kuten koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja kulttuuriin. Hallitus myös kannustaa kuntia yhdistymään suuremmiksi kokonaisuuksiksi.
Kolmas tärkeä uudistus on sote-uudistus, joka on ollut vireillä jo vuosia. Hallitus aikoo toteuttaa sote-uudistuksen niin, että maakunnat vastaavat sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Palveluiden tuottamisesta vastaavat sekä julkiset että yksityiset toimijat. Hallitus lupaa, että sote-uudistus parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua sekä hillitsee kustannusten kasvua.
Verotus kiristyy välillisesti, mutta kevenee tuloveroissa
Orpon hallitus aikoo muuttaa verotusta niin, että se tukee talouskasvua ja työllisyyttä. Hallitus laskee tuloveroja noin 1,5 miljardilla eurolla ja korottaa välillisiä veroja noin 1,2 miljardilla eurolla.
Tuloverojen alentaminen hyödyttää erityisesti keski- ja suurituloisia palkansaajia ja yrittäjiä. Hallitus perustelee veronalennuksia sillä, että ne lisäävät työn tekemisen kannattavuutta ja houkuttelevuutta sekä vahvistavat kotimaista kysyntää.
Miten hallitus aikoo toteuttaa ohjelmansa?
Orpon hallituksen ohjelma on kunnianhimoinen ja kiistanalainen. Se on saanut vastustusta niin oppositiolta kuin työmarkkinajärjestöiltäkin. Hallituksen onnistuminen riippuu siitä, miten se saa vietyä läpi leikkauksensa ja uudistuksensa eduskunnassa ja yhteiskunnassa.
Eduskunnassa hallituksella on enemmistö, mutta se ei takaa sujuvaa päätöksentekoa. Hallituksen sisällä voi olla erimielisyyksiä siitä, miten ohjelmaa toteutetaan käytännössä. Lisäksi hallituksen on otettava huomioon perustuslaki ja EU:n säännöt, jotka voivat rajoittaa hallituksen toimintavapautta.
Yhteiskunnassa hallituksen ohjelma kohtaa vastarintaa niiltä, jotka kokevat leikkaukset ja uudistukset epäoikeudenmukaisiksi tai haitallisiksi. Erityisesti työntekijöiden ja palkansaajien edunvalvojat ovat arvostelleet hallituksen työmarkkinapolitiikkaa ja uhkailleet lakkoilla ja mielenosoituksilla. Hallituksen on neuvoteltava työmarkkinajärjestöjen kanssa, jos se haluaa saada aikaan yhteiskuntasopimuksen ja välttää yhteiskuntarauhan järkkymisen.
0 Kommentteja