Orpon hallitus leikkaa ja uudistaa Suomen talouden – näin se vaikuttaa sinun arkeesi!


Orpon hallitus aloittaa työnsä – mitä se tarkoittaa Suomen taloudelle ja hyvinvoinnille?

Petteri Orpon (kok.) johtama uusi hallitus astui virkaan tiistaina 20. kesäkuuta 2023. Hallituksessa on yhteensä 19 ministeriä, joista viisi on toiminut aiemmin ministerinä. Hallituksen muodostavat kokoomus, keskusta, vihreät ja Rkp.

Orpon hallituksen tärkein tavoite on korjata Suomen talouden suunta ja taittaa velkaantuminen. Hallitusohjelmassa on luvattu leikata julkisia menoja noin neljällä miljardilla eurolla ja tehdä rakenteellisia uudistuksia, jotka tuovat lisää säästöjä ja työllisyyttä.

Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Mitkä ovat hallituksen suurimmat haasteet ja mahdollisuudet? Entä miten hallitusohjelma vaikuttaa sinun arkeesi? Tässä artikkelissa käymme läpi hallituksen keskeisimmät linjaukset ja niiden seuraukset.

Leikkaukset kohdistuvat sosiaali- ja terveyspalveluihin

Suurin osa hallituksen leikkauksista kohdistuu sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka ovat valtion suurimpia menoeriä. Hallitus aikoo säästää näistä palveluista kaksi miljardia euroa pitkällä aikavälillä.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että hoitotakuuta ja hoitajamitoitusta kiristetään vasta myöhemmin kuin aiemmin sovittiin. Lisäksi hallitus leikkaa sosiaaliturvan etuuksista 1,2 miljardia euroa. Leikkaukset koskevat esimerkiksi asumistukea, ansioturvaa ja monia muita etuuksia. Indeksiin sidotuista menoista leikataan puoli miljardia euroa.

Hallitus väittää, että leikkaukset eivät kohdistu heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin. Esimerkiksi eläkeläisten tuet eivät pienene ja pikkulapsiperheille tulee joitakin tukikorotuksia. Lisäksi hallitus lupaa panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin.

Kuitenkin monet asiantuntijat ja järjestöt ovat arvostelleet hallituksen leikkauksia ankarasti. Heidän mukaansa leikkaukset heikentävät palveluiden saatavuutta ja laatua sekä lisäävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä. He varoittavat myös, että leikkaukset voivat olla lyhytnäköisiä ja aiheuttaa lisäkustannuksia tulevaisuudessa.

Rakenteelliset uudistukset tähtäävät työllisyyden kasvuun

Hallitus uskoo, että leikkausten lisäksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotka vahvistavat taloutta ja työllisyyttä. Hallitus aikoo toteuttaa useita uudistuksia, jotka ovat olleet pitkään pöydällä, mutta joita ei ole saatu vietyä läpi.

Yksi näistä uudistuksista on sote-uudistus, joka on ollut vireillä jo yli kymmenen vuotta. Hallitus aikoo siirtää sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun kunnilta 21 maakunnalle, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2025 alussa. Tavoitteena on parantaa palveluiden yhdenvertaisuutta, laatua ja kustannustehokkuutta.

Toinen iso uudistus on työmarkkinoiden uudistus, joka pyrkii lisäämään työllisyyttä ja työvoiman saatavuutta. Hallitus aikoo muun muassa helpottaa työntekijöiden liikkuvuutta, parantaa työttömien aktivointia ja uudistaa työelämän pelisääntöjä. Hallitus myös alentaa tuloverotusta, mikä kannustaa työntekoon ja yrittämiseen.

Kolmas merkittävä uudistus on ilmasto- ja energiastrategia, joka tähtää hiilineutraaliin Suomeen vuoteen 2035 mennessä. Hallitus aikoo muun muassa luopua kivihiilen käytöstä, vähentää turpeen käyttöä ja lisätä uusiutuvan energian tuotantoa. Hallitus myös korottaa polttoaineveroa, mikä kannustaa vähentämään liikenteen päästöjä.

Nämä uudistukset ovat hallituksen mukaan välttämättömiä Suomen kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Ne ovat myös haastavia toteuttaa, sillä ne edellyttävät laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Lisäksi ne voivat herättää vastustusta niiltä, jotka kokevat menettävänsä jotain uudistusten seurauksena.

Orpon hallitus saa sekä kiitosta että kritiikkiä

Orpon hallituksen ohjelma on herättänyt paljon keskustelua ja reaktioita niin kotimaassa kuin ulkomailla. Hallitus on saanut sekä kiitosta että kritiikkiä eri tahoilta.

Kiitosta hallitus on saanut esimerkiksi EU:lta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä ja Elinkeinoelämän keskusliitolta EK:lta. Nämä tahot ovat pitäneet hallituksen talouspolitiikkaa vastuullisena ja uskottavana. He ovat myös arvostaneet hallituksen pyrkimystä toteuttaa rakenteellisia uudistuksia, jotka parantavat Suomen kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Kritiikkiä hallitus on saanut esimerkiksi oppositiopuolueilta, Ammattiliittojen keskusjärjestöltä SAK:lta ja Järjestöjen ilmastopaneelilta. Nämä tahot ovat syyttäneet hallitusta epäoikeudenmukaisista ja epäsosiaalisista leikkauksista, jotka heikentävät palveluiden laatua ja lisäävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä. He ovat myös moittineet hallitusta riittämättömästä ilmastopolitiikasta, joka ei vastaa Pariisin sopimuksen tavoitteita.


0 Kommentteja

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *