Orpo lisäsäästöjen tarpeesta: ”Ei, ei ja ei” – pääministeri kertoo, miksei kiistellyistä yritystuista leikattu enempää

Hallituksen leikkuri kävi kehysriihessä kovaa, mutta hallituskaudesta toiseen suojelua nauttivat yritystuet välttyivät tälläkin kertaa isoilta säästöiltä. Yritystuet ovat saaneet kritiikkiä taloustieteilijöiltä. Heistä selvä enemmistö on sitä mieltä, että yritystukia pitäisi ryhtyä karsimaan kunnianhimoisesti. Esimerkiksi Suomen Ekonomit arvioivat, että arvonlisäverotuksen kiristyksen olisi voinut jättää yhteen prosenttiyksikköön, mikäli yritystukia olisi leikattu noin 300 miljoonalla eurolla. Kehysriihessä niistä


Hallituksen leikkuri kävi kehysriihessä kovaa, mutta hallituskaudesta toiseen suojelua nauttivat yritystuet välttyivät tälläkin kertaa isoilta säästöiltä.

Yritystuet ovat saaneet kritiikkiä taloustieteilijöiltä. Heistä selvä enemmistö on sitä mieltä, että yritystukia pitäisi ryhtyä karsimaan kunnianhimoisesti.

Esimerkiksi Suomen Ekonomit arvioivat, että arvonlisäverotuksen kiristyksen olisi voinut jättää yhteen prosenttiyksikköön, mikäli yritystukia olisi leikattu noin 300 miljoonalla eurolla. Kehysriihessä niistä nipistettiin kuitenkin vain noin 70 miljoonaa.

Yritystukea on annettu esimerkiksi varustamoille ja metsäyhtiöille. Tukien saajien joukossa on ollut myös esimerkiksi turveyrittäjiä. Taloustieteilijät ovat pitäneet ilmastolle ja luonnolle haitallisten kuihtuvien alojen tukemista vahingollisena.

Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto kritisoi hallitusta siitä, että se jätti tekemättä leikkauksia esimerkiksi puun polton ja turpeen verotukseen.

Orpo huomauttaa, että turpeen verotuet ovat muutenkin pienentyneet.

– Esimerkiksi alempi verokanta oli vuonna 2021 vaikutuksiltaan yli 170 miljoonaa, kun tänä vuonna se on 56 miljoonaa, Orpo sanoo.

Kokoomus on vahvasti vapaaseen markkinatalouteen uskova puolue. Markkinataloudessa valtion ei pitäisi valita voittavia yrityksiä tai toimialoja tukemalla juuri niitä. Miksi yritystuista ei siis leikattu enempää?

– Samasta syystä kuin edellinenkään hallitus ei leikannut niistä. Niistä on todella vaikea leikata. Useimmin leikkauksilla olisi aika haitallinen vaikutus johonkin työllisyyttä kasvattavaan toimeen, Orpo sanoo.

Orpon mukaan yritystuista leikkaamisesta on aina helppo puhua, mutta kokonaisuus on monimutkainen.

– Me joudumme katsomaan aina kokonaisuutta. Se on hirveän helppo sanoa, että leikataan yritystuista. Esimerkiksi vihreät haluaa aina korjata talouden näillä, ja he olivat edellisessä hallituksessa mukana. Silti yhtään yritystukia ei leikattu.

Mutta te olette nyt hallituksessa ja teillä olisi ollut yritystuista mahdollisuus leikata, joten miksi niin ei toimittu?

– Jo hallitusneuvotteluista alkaen tämän hallituksen periaatteena on ollut löytää sellaiset ratkaisut, jotka eivät lähtökohtaisesti haittaa työllisyyden tai talouden kasvua. Jos olisimme menneet isoihin yritystukileikkauksiin, kyllä ne suurimmassa osin olisivat lyöneet korville työtä ja kasvua.

Uudet leikkaukset eivät täysin poissuljettuja

Hallitus päätti huhtikuun kehysriihessä menoleikkauksista ja veronkorotuksista vajaan kolmen miljardin edestä. Ne kohdistuvat laajasti esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Valtiovarainministeriön tuoreessa taloudellisessa katsauksessa kuitenkin todettiin, että nämäkään toimet eivät riitä velkasuhteen taittamiseen, vaikka hidastavatkin sitä. Ministeriön mukaan velkaantumisen taittaminen vaatii hallitukselta nopeasti sekä lisää säästöjä että verojen korottamista.

Orpo kuitenkin torppaa lisäsäästöjen tarpeen.

– Ei, ei ja ei. Nämä toimet riittävät. Kun hallitus on samaan aikaan tehnyt jykeviä kasvutoimia, niin uskon, että saamme velkasuhteen taittumaan.

Aivan kokonaan Orpo ei kuitenkaan sulje lisäleikkauksien tarvetta pois.

– Talouskehitys on talouspoliittisen ministerivaliokunnan jatkuvan seurannan kohteena, ja jos vaaditaan lisätoimia velkasuhteen taittamiseen, niin sitten niitä kauden aikana tehdään.

Orpo sanoo uskovansa siihen, että talous lähtee kasvuun. Etenkin jos Euroopan keskuspankki alkaa viimein laskea ohjauskorkoja.

– Uskon siihen, että kasvutoimet alkavat purra ja uudistukset vaikuttavat. Haluan antaa ihmisille toivoa siitä, että me pystymme kääntämään tämän parempaan suuntaan.

Oppositio on antanut kovaa kritiikkiä hallituksen säästötoimille. Vappuna SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman totesi ”Purran oikeistohallituksen” olevan hyvinvoivien ihmisten hallitus, joka tavoittelee Suomeen Amerikan mallia.

Puhe on jäänyt selvästi mietityttämään Orpoa, koska hän nostaa sen erikseen haastattelussa esille.

– Lindtman sanoo, ettei halua, että Suomi joutuu EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn. Lindtmanilla on nyt todistustaakka yhdeksän miljardin sopeutustoimista. Haluan nähdä, miten sosiaalidemokraatit tämän ongelman ratkaisevat, koska heille ei ole mikään säästö tai uudistus käynyt.

Hallitus on hyvin toimintakykyinen, sanoo Orpo

Orpo vakuuttaa hallituksen olevan toimintakykyinen, vaikka takana on myrskyisä politiikan viikko.

Hallituskumppani perussuomalaisten kansanedustaja Timo Vornanen oli osallisena ampumavälikohtauksessa ravintolan edustalla Helsingissä viime viikolla ja päätyi lopulta erotetuksi perussuomalaisten eduskuntaryhmästä.

Lue myös: Kansanedustaja Vornanen menettää vaikutusvaltaa: Palkkio pysyy silti muhkeana

Pääministeristä tapahtumat eivät kuitenkaan ole vaikuttaneet hallituksen toimintakykyyn. Orpon mukaan hänellä on yhä luottoa hallituksen toimintaan ja perussuomalaisiin hallituskumppanina.

– Hallitus on hyvin toimintakykyinen, hän sanoo STT:lle.

Perussuomalaiset on profiloitunut etenkin sisäisen turvallisuuden kysymyksissä. Myös muulle hallitukselle teema on ollut tärkeä.

Perussuomalaisten joukossa on kuitenkin kansanedustajia, jotka ovat saaneet tuomion viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vornasen lisäksi muutama edustaja on joutunut virkavallan kanssa tekemisiin jo tämänkin hallituskauden aikana.

Vaikeuttaako tämä hallitusyhteistyötä ja hallituksen uskottavuutta puhua turvallisuuskysymyksistä?

– Nämä ovat ikäviä asioita eivätkä hyväksyttäviä. En halua kommentoida yksittäisten kansanedustajien toimia, mutta hallituksen työskentelyyn näillä ei ole ollut vaikutusta, Orpo sanoo.

Rajalaki eduskuntaan pian

Kotimaan jännitteiden lisäksi maailman jännitteinen tilanne näkyy Suomen itärajalla.

Hallitus on parhaillaan valmistelemassa poikkeuslakia rajalle eli niin sanottua käännytyslakia. Lakiin tehdään tällä hetkellä muutoksia lausuntokierroksen pohjalta.

Poikkeuslaki mahdollistaisi sen, että kansainvälistä suojelua hakevien ihmisten hakemuksien vastaanottaminen voitaisiin keskeyttää tilapäisesti joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Orpon mukaan lain suhteen ollaan viimeistelyvaiheessa. Hän toivoo, että se saadaan ripeästi eduskuntaan, mutta tarkkaa aikataulua hän ei uskalla veikata.

– Nyt tehdään poikkeuslakia, joka on jännitteinen voimassa olevan lainsäädännön ja kansainvälisten sopimuksien kanssa. Laki pitää rakentaa niin, että se on samaan aikaan toimiva ja hyväksyttävä.

Lain valmistelu on ollut vaikeaa. Erityistä keskustelua on herättänyt rajavartijoiden asema.

Lausuntopalautteessa yhtenä huomiona nostettiin, että alkuperäinen lakiesitys antaisi rajavartijoille suuren päätäntävallan siitä, voidaanko rajalle saapuvan antaa hakea turvapaikkaa.

Kyseessä on poikkeuslaki, joka edellyttää eduskunnassa viiden kuudesosan enemmistöä, jotta se voitaisiin säätää tällä vaalikaudella. Lausuntokierroksella laki sai kritiikkiä esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöiltä.

Voidaanko laki tehdä niin, että se läpäisee sekä eduskunnan enemmistön että oikeusoppineiden seulan?

– Ei ole mitään järkeä tehdä muuta lakia kun sellaista, ja siksi tämä on ottanut aikaa, Orpo sanoo.

Hallituskumppani RKP on sanonut, ettei ole vielä päättänyt, äänestääkö lain puolesta. RKP:n mahdolliseen äänestämiskäyttäytymiseen Orpo ei suoraan ota kantaa.

– Edelleen toivon, että saamme aikaan esityksen, joka täyttää nämä mainitsemani kriteerit, eli että se on sekä toimiva että hyväksyttävä. Samalla toivon, että kaikki ymmärtävät, että kyse on kansallisesta turvallisuudesta.

Entä jos laki ei mene läpi? Miten hallitus voi sitten toimia?

– Totta kai aina mietitään muitakin vaihtoehtoja, mutta olemassa oleva lainsäädäntö on enemmänkin tilanteen hallitsemiseen. Tämä poikkeuslaki lähtee siitä, että estetään tilanteen syntyminen.

Orpon mukaan tilanne rajalla on tällä hetkellä rauhallinen. Samalla tilannekuva on kuitenkin myös yhä se, että ihmisiä alkaisi jälleen saapua rajalle, mikäli se avattaisiin uudelleen.