Näin valtio jakaa rahansa ensi vuonna – viisi grafiikkaa kertovat budjetin pääkohdat


Hallitus on päättänyt ensi vuoden budjetista, joka määrittää, miten valtio kerää ja käyttää rahansa. Budjetti on poikkeuksellisen suuri, sillä valtio ottaa paljon velkaa koronakriisin takia. Budjetin loppusumma on noin 64 miljardia euroa.

Budjetissa on monia tärkeitä asioita, jotka vaikuttavat ihmisten elämään ja yhteiskunnan toimintaan. Tässä artikkelissa esittelemme viisi grafiikkaa, jotka havainnollistavat budjetin keskeisiä sisältöjä.

  1. Mistä valtion tulot tulevat? Valtion suurin tulonlähde on verotus, joka kattaa noin 80 prosenttia tuloista. Verotuloista suurin osa tulee arvonlisäverosta, tuloverosta ja yhteisöverosta. Valtio saa myös tuloja muun muassa omaisuudestaan, maksuista ja EU:lta.
  2. Mihin valtion menot menevät? Valtion suurin menoerä on sosiaaliturva, joka vie noin neljänneksen menoista. Sosiaaliturvaan kuuluvat muun muassa eläkkeet, työttömyysturva ja asumistuki. Muita isoja menoeriä ovat valtionhallinto, terveys ja koulutus.
  3. Miten budjetti vaikuttaa verotukseen? Hallitus ei tee suuria muutoksia verotukseen ensi vuonna. Ansiotuloverotus kevenee hieman inflaation takia. Alkoholin, tupakan ja polttoaineiden veroja korotetaan, mutta oluen veroa alennetaan. Perintö- ja lahjaverotus kiristyy hieman.
  4. Miten budjetti vaikuttaa velkaantumiseen? Hallitus ottaa ensi vuonna noin 11,5 miljardia euroa uutta velkaa. Tämä johtuu siitä, että menot ovat paljon suuremmat kuin tulot koronakriisin vuoksi. Valtion velka kasvaa noin 136 miljardiin euroon, mikä on noin 58 prosenttia bruttokansantuotteesta.
  5. Miten budjetti vaikuttaa ilmastoon? Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä edellyttää, että päästöjä vähennetään ja hiilinieluja lisätään. Budjetissa on varattu rahaa muun muassa julkiseen liikenteeseen, energiatehokkuuteen ja metsien hoitoon.