Koraanin polttaminen herättää kiivasta keskustelua Ruotsissa ja Turkissa – mitä se tarkoittaa Ruotsin Nato-jäsenyydelle?
Koraanin polttaminen on aiheuttanut viime aikoina paljon kohua ja vastalauseita Ruotsissa ja Turkissa. Tukholmassa äärioikeistolainen poliitikko Rasmus Paludan poltti Koraanin mielenosoituksessaan Turkin suurlähetystön edessä lauantaina. Tämä oli jo toinen kerta, kun Koraani sytytettiin tuleen Ruotsin pääkaupungissa viime viikon aikana.
Miksi Koraanin polttaminen on niin loukkaavaa muslimeille? Miten se vaikuttaa Ruotsin ja Turkin suhteisiin? Entä mitä se merkitsee Ruotsin Nato-jäsenyydelle, joka on ollut pitkään vireillä? Tässä artikkelissa yritämme vastata näihin kysymyksiin ja selvittää, mitä taustalla on.
Koraani on muslimien pyhä kirja ja elämäntapa
Koraani on islamin uskonnon perusta ja muslimien pyhin kirja. Se sisältää Jumalan ilmoituksia profeetta Muhammedille, jotka on kirjoitettu arabian kielellä. Muslimit uskovat, että Koraani on Jumalan sanaa, jota ei saa muuttaa tai vääristellä millään tavalla.
Koraani ei ole pelkkä kirja, vaan se on myös muslimien elämäntapa. Se ohjaa heidän uskoaan, moraaliaan, lakiaan ja kulttuuriaan. Koraani opettaa muun muassa rukouksesta, paastosta, hyväntekeväisyydestä, pyhiinvaelluksesta ja jihadista eli pyhästä sodasta.
Koska Koraani on niin tärkeä ja arvokas muslimeille, sen häpäiseminen tai tuhoaminen on heille suuri loukkaus ja rikos. Koraania tulee kohdella kunnioittavasti ja säilyttää puhtaana ja ehjänä. Jos Koraani joutuu käyttökelvottomaksi, se tulee hävittää arvokkaasti esimerkiksi hautaamalla tai polttamalla.
Koraanin polttaminen on provokaatio ja kiihottaminen
Kun Koraania poltetaan julkisesti mielenosoituksessa tai protestissa, se ei ole sama asia kuin sen hävittäminen arvokkaasti. Se on tarkoitettu provokaatioksi ja kiihottamiseksi kansanryhmää vastaan. Se on viesti siitä, että islamin uskontoa ja sen kannattajia halveksitaan ja vihataan.
Koraanin polttaminen voi aiheuttaa voimakkaita reaktioita muslimeissa, jotka kokevat sen hyökkäykseksi heidän identiteettiään ja arvojaan vastaan. Se voi johtaa väkivaltaisiin vastatoimiin, mellakoihin tai terrori-iskuihin. Esimerkiksi vuonna 2010 yhdysvaltalainen pastori Terry Jones uhkasi polttaa Koraaneja 11. syyskuuta muistopäivänä, mikä aiheutti laajaa paheksuntaa ja levottomuuksia eri puolilla maailmaa.
Koraanin polttaminen voi myös heikentää poliittisia ja diplomaattisia suhteita islamilaisiin maihin, jotka tuomitsevat teon jyrkästi. Esimerkiksi Turkki on ollut erittäin kriittinen Ruotsia kohtaan sen jälkeen, kun Koraani poltettiin Tukholmassa. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan on sanonut, että Ruotsi ei voi liittyä Natoon niin kauan, kun se sallii Koraanin polttamisen.
Koraanin polttaminen on Ruotsissa sallittua sananvapauden nimissä
Ruotsissa Koraanin polttaminen ei ole laitonta, vaan se kuuluu sananvapauden piiriin. Ruotsin perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden ilmaista mielipiteensä vapaasti, kunhan se ei loukkaa toisten ihmisten perusoikeuksia tai aiheuta yleistä vaaraa.
Ruotsin poliisi on antanut luvan Koraanin polttamiselle mielenosoituksissa, koska se ei ole rikkonut lakia. Poliisi on kuitenkin valvonut tilanteita ja puuttunut niihin, jos ne ovat aiheuttaneet häiriötä tai väkivaltaa. Poliisi on myös pidättänyt joitakin Koraanin polttajia epäiltynä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan tai laittoman avotulen tekemisestä.
Ruotsissa Koraanin polttaminen on herättänyt paljon keskustelua ja jakanut mielipiteitä. Osa pitää sitä sananvapauden ilmentymänä ja osoituksena Ruotsin demokratiasta ja suvaitsevaisuudesta. Osa pitää sitä vastenmielisenä ja tarpeettomana provokaationa ja vihapuheena, joka loukkaa muslimeja ja heikentää yhteiskunnan rauhaa ja turvallisuutta.
Mitä Koraanin polttaminen tarkoittaa Ruotsin Nato-jäsenyydelle?
Koraanin polttaminen voi vaikuttaa myös Ruotsin Nato-jäsenyyteen, jota on ollut tavoittelemassa jo pitkään. Ruotsi on ollut Naton rauhankumppani vuodesta 1994 lähtien, mutta ei ole vielä liittynyt sotilasliittoon. Ruotsi on kuitenkin osallistunut Naton harjoituksiin ja operaatioihin sekä tiivistänyt yhteistyötään Naton kanssa.
Ruotsi on hakenut Nato-jäsenyyttä vuonna 2021, mutta sen ratifiointi on edellyttänyt kaikkien 30 Nato-maan hyväksyntää. Tähän mennessä 28 maata ovat ratifioineet Ruotsin jäsenyyden, mutta kaksi maata ovat vielä jarruttaneet prosessia: Turkki ja Unkari.
Turkki on ollut erityisen kriittinen Ruotsia kohtaan sen jälkeen, kun Koraani poltettiin Tukholmassa. Turkki on tuominnut teon voimakkaasti ja kutsunut Ruotsin suurlähettilään puhutteluun. Turkin presidentti Erdogan on sanonut, että Ruotsi ei voi liittyä Natoon niin kauan, kun se sallii Koraanin polttamisen. Erdogan on myös syyttänyt Ruotsia islamofobiasta ja rasismista.
Unkari on yksi viidestä EU-maasta, jotka eivät ole tunnustaneet Kosovon itsenäisyyttä, jonka Nato tuki vuonna 2008. Unkari on myös ollut erimielinen Ruotsin kanssa muun muassa maahanmuutosta ja EU:n arvoista.
Ruotsin ulkoministeri Ann Linde on sanonut, että hän on pettynyt Turkin ja Unkarin asenteeseen ja että hän toivoo, että ne ratifioisivat Ruotsin jäsenyyden mahdollisimman pian. Linde on myös sanonut, että Koraanin polttaminen ei edusta Ruotsin virallista kantaa eikä vaikuta sen Nato-hakemukseen.
Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifiointi on ollut tarkoitus saada päätökseen heinäkuussa pidettävässä Vilnan huippukokouksessa, jossa Nato-maat tapaavat. Jos Turkki ja Unkari eivät ole siihen mennessä hyväksyneet Ruotsin jäsenyyttä, se siirtyy syysistuntoon.
Koraanin polttaminen on herättänyt myös kiinnostusta Suomessa
Koraanin polttaminen ei ole jäänyt huomaamatta myöskään Suomessa, jossa se on herättänyt sekä kiinnostusta että kauhistusta. Suomessa Koraanin polttaminen olisi rikos, josta voisi saada sakkoa tai vankeutta.
Suomen rikoslain mukaan uskonrauhan rikkominen on rikos, joka tarkoittaa sitä, että julkisesti pilkkaa tai loukkaamistarkoituksessa häpäisee sitä, mitä uskonnollisessa yhdyskunnassa pidetään pyhänä. Tämä voi koskea esimerkiksi Jumalaa, pyhiä kirjoja tai symboleja.
Suomen poliisi ei siis voisi antaa lupaa Koraanin polttamiselle mielenosoituksessa tai protestissa, kuten Ruotsissa on tehty. Poliisi voisi estää teon tai pidättää tekijän epäiltynä uskonrauhan rikkomisesta.
Suomessa ei ole kuitenkaan ollut tapauksia, joissa Koraani olisi poltettu julkisesti. Yle uutisoi helmikuussa, että Koraanin polttamista oli suunniteltu mielenosoituksessa Helsingissä, mutta poliisin yhteydenotto oli muuttanut suunnitelmat.
Mitä mieltä sinä olet Koraanin polttamisesta?
Koraanin polttaminen on aihe, josta voi olla montaa mieltä. Toiset pitävät sitä sananvapauden osoituksena ja oikeutena kritisoida uskontoa. Toiset pitävät sitä vihapuheena ja rikoksena, joka loukkaa muslimeja ja lisää vihaa ja väkivaltaa.
Mitä mieltä sinä olet Koraanin polttamisesta? Onko se mielestäsi hyväksyttävää vai ei? Pitäisikö se sallia vai kieltää? Miten se vaikuttaa Ruotsin ja Turkin suhteisiin ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen? Kerro meille mielipiteesi kommenttikentässä!
Toivomme, että pidit tästä artikkelista ja sait siitä uutta tietoa ja näkökulmaa. Jos haluat lukea lisää kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita, tilaa uutiskirjeemme ja seuraa meitä sosiaalisessa mediassa. Kiitos, että luit! 😊
Lähteet:
- Haavisto: Koraanin polttaminen oli ”onneton tapahtuma”
- Tukholmassa poltettiin jälleen Koraani – protesti osui herkkään hetkeen Ruotsin Nato-prosessin kannalta, Turkki tuomitsi teon heti
- Tukholmassa Koraanin polttanut Salwan Momika sanoo suunnittelevansa tekonsa uusimista
- Rikoslaki 17 luku 10 §: Uskonrauhan rikkominen
- Koraanin polttamista suunniteltiin mielenosoituksessa Helsingissä – poliisin yhteydenotto muutti kuitenkin suunnitelmia