Italialainen eleganssi on helppo erottaa Helsingin keskustakirjasto Oodin edustan ihmisvilinässä. 23-vuotiaalla Jenna Luukkolalla on yllään pitkä musta hame ja luonnonvalkoinen villatakki, jossa on helmiäisnapit. Käsipuolessa kulkee pieni musta nahkalaukku.
– Pukeuduin usein tällä tavalla, kun lähdin lasten kanssa leikkipuistoon. Joskus jos olin lenkkivaatteissa, tunsin itseni ulkopuoliseksi, Luukkola sanoo ja naurahtaa.
Nurmijärveltä kotoisin oleva Luukkola on työskennellyt syksystä 2022 lähtien au pairina Milanossa, joka tunnetaan myös muodin pääkaupunkina. Suomeen hänet toi käymään viiden viikon kesäloma.
Vuodesta 1989 lähtien au paireja välittäneen Eur Au parin ohjelmavastaava Harriet Särömaa kertoo, että kiinnostus lähteä au pairiksi on viime vuosien aikana kasvanut. Järjestö välittää au paireja etenkin Yhdysvaltoihin ja hoitaa pakolliset viisumi- sekä lupajärjestelyt.
– Yksi syy suosion kasvuun on varmasti se, että nuorilla on aiempaa hankalampaa löytää Suomesta töitä, Särömaa sanoo.
Luukkola ei edes yrittänyt työllistyä Suomessa valkolakin saatuaan. Hän päätti toteuttaa unelmansa ulkomailla asumisesta ja mahdollistaa sen hoitamalla lapsia.
Nurmijärveläinen kirjoitti Facebookin vilkkaaseen au pair -ryhmään kuvauksen itsestään ja sai kymmeniä vastauksia. Pisimmälle keskustelu eteni kolmilapsisen suomalais-italialaisen perheen kanssa, jonka luona Milanossa Luukkola asuu nyt toistamiseen. Saapasmaahan veti kiinnostus italian kieltä ja kulttuuria kohtaan.
– Moni au pairina ollut tuttuni kertoi hyviä kokemuksia ja kannusti lähtemään. Seurasin myös sitä tv-sarjaa, josta sain inspiraatiota lähteä itsekin, Luukkola sanoo.
Huippusuosittua Au pairit-sarjaa tehty yli vuosikymmen
”Sillä tv-sarjalla” Luukkola tarkoittaa Ylen vuodesta 2014 esittämää Au pairit -ohjelmaa. Sen 12. kautta valmistellaan parhaillaan.
Uusimman Maltalla kuvatun kauden jaksoja on katseltu Yle Areenassa yhteensä yli 2 miljoonaa kertaa.
Au pairiksi lähtemisen kasvanut suosio näkyy myös sarjan osallistujien hakijamäärissä. Siltikin, vaikka nuoret eivät vielä hakukaavaketta täyttäessään tiedä, missä päin maailmaa seuraava kausi kuvataan.
Ohjelman tuottaja Meeri Hankala Mediawan Finlandista uskoo, että kynnys hakea au pairiksi ohjelman kautta on joillekin nuorista matala. Au paireihin osallistuvat asuvat ja työskentelevät perheissä vain kaksi kuukautta siinä missä sopimukset tehdään yleensä pidemmäksi aikaa.
– Moni on myös sanonut, että tuotanto on ollut tuki ja turva maailmalle lähdettäessä. Au paireihin osallistuville on tarjottu myös psykologipalveluita, Hankala sanoo.
Luukkola kertoo au pair -kokemuksensa olleen mutkattomampi kuin tv-sarjassa, jossa suomalaisilla au paireilla on usein haasteita isäntäperheidensä kanssa ja kova hinku päästä juhlimaan.
– Totta kai au pairiksi lähtemiseen kuuluu ajatus siitä, että pääset näkemään jotain uutta ja erilaista. Nuorena yöelämä on myös osa sitä kokemusta, mutta jos hakee au pairiksi vain päästäkseen bailaamaan ulkomaille, niin se ei ole reilua sitä perhettä kohtaan.
Valtaosa suomalaisista au paireista tekee Luukkolan tavoin ja löytää isäntäperheensä Facebook-ryhmän tai esimerkiksi globaalisti toimivan AuPairWorld-nettisivuston kautta virallisten järjestöjen sijaan. Tämä on yksi syy siihen, miksi Suomesta au pairiksi ulkomaille lähtevien kokonaismäärää on mahdotonta arvioida.
Heikko talous voi torpata halun lähteä au pairiksi
Tyypillisin ikä au pairiksi lähtemiseen on heti lukiosta tai ammattikoulusta valmistumisen jälkeen. Lastenhoitajan hommat ovat monelle taloudellisesti helpoin keino päästä ulkomaille, koska isäntäperhe kustantaa au pairinsa asuin- ja elinkustannukset sekä antaa taskurahaa.
Suomen nuorisoalan kattojärjestön Allianssin asiantuntija Annika Nevanpää kertoo, että ulkomaille lähtevät yleensä ne nuoret, joiden lähipiirissä on positiivisia kokemuksia kansainvälisyydestä ja perheen taloudellinen tilanne on vakaa.
– Moni välivuotta pitävä nuori joutuu myös säästämään rahaa korkeakouluopintoja varten, jolloin au pairiksi lähteminen ei ole varteenotettava vaihtoehto, Nevanpää sanoo.
Nevanpää uskoo, että heikentynyt taloudellinen tilanne on yksi syy siihen, miksi nuorten kansainvälinen liikkuvuus on viime vuosien aikana ylipäänsä laskenut.
Yhä useampi korkeakouluopiskelija jättää esimerkiksi hakematta vaihtoon tai harjoitteluun ulkomaille. Nevanpään mukaan yhtenä syynä ovat hallituksen vuonna 2016 opintotukeen ja korkeakouluopintojen enimmäistukiaikaan tekemät leikkaukset.
– Nuorilla on kovat paineet valmistua tavoiteajassa ja houkutus saada opintolainan hyvitys. Vaihto-opiskelu saatetaan siksi nähdä hukkaan heitettynä aikana. Myös kieliä opiskellaan aiempaa vähemmän, jolloin puutteellinen kielitaito saattaa heikentää kiinnostusta lähteä ulkomaille, Nevanpää sanoo.
Liian kauaa ei kannata viipyä
Jenna Luukkola on palaamassa viikon kuluttua vielä hetkeksi isäntäperheensä luokse Milanoon. Pian hänen on kuitenkin aika sanoa heille hyvästit. Liian pitkäksi aikaa ei hänen mielestään kannata asettua taloksi, koska se tekee irrottautumisesta hankalaa kaikille osapuolille.
Italiasta hän ei kuitenkaan ole vielä saanut tarpeekseen ja on miettinyt esimerkiksi työskentelyä ravintolassa.
– Jostain syystä pidän itsestäni enemmän Italiassa. Kokemus on tehnyt minusta itsevarmemman. En ole yhtään niin ujo, mitä olin aiemmin.