Darfurin kriisi: Sudanin sotilasjoukot ja arabimilitiat syytetään siviilien teloituksista ja kylien polttamisesta


Darfurin kriisi: Sudanin sotilasjoukot ja arabimilitiat syytetään siviilien teloituksista ja kylien polttamisesta

Darfurin kriisi on yksi maailman pahimmista humanitaarisista katastrofeista. Kriisin aikana on kuollut yli 300 000 ihmistä ja 2,7 miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kotiseudultaan. Darfurin alueella Länsi-Sudanissa maanviljelijöiden ja karjanhoitajien välinen kilpailu maasta, vedestä ja laitumista on kärjistynyt aseellisiksi taisteluiksi. Sudanin armeija ja sen tukemat arabimilitiat ovat hyökänneet ei-arabien asuttamiin kyliin ja teloittaneet siviilejä. 🙁

Sudanin armeija ja arabimilitiat syytetään siviilien teloituksista ja kylien polttamisesta

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch (HRW) on julkaissut raportin, jossa se syyttää Sudanin armeijan osaa Rapid Support Forces (RSF) ja sen liittolaisia arabimilitioita sotarikoksista Darfurissa. HRW:n mukaan RSF ja arabimilitiat ovat teloittaneet ainakin 28 etniseen massalitiin kuuluvaa ihmistä ja tuhonneet kokonaan Misterei-nimisen kylän Länsi-Darfurissa. Massalitit ja muut ei-arabit ovat usein arabimilitioiden kohteena.

Hyökkäys Mistereihin alkoi toukokuun 28. päivänä aamunkoitteessa, kun RSF:n taistelijat tunkeutuivat kylään jalkaisin, moottoripyörillä ja avolavoilla. He ottivat nopeasti yliotteen kylän puolustajista ja etsivät miehiä teloitettaviksi. He ampuivat myös naisia ja lapsia. He ryöstivät kylän omaisuuden, mukaan lukien sairaalan, ennen kuin sytyttivät monia rakennuksia tuleen. Monet kyläläiset pakenivat naapurimaahan Tšadiin hyökkäyksen aikana. Jotkut kertoivat nähneensä ruumiita matkan varrella.

Satelliittikuvien ja tulipalojen havaintojen perusteella HRW sanoo, että kuusi muuta Länsi-Darfurin kylää on myös poltettu maan tasalle. HRW vaatii kansainvälisen rikostuomioistuimen tutkimaan Darfurin julmuuksia.

Mitä Darfurissa tapahtuu?

Darfur on Sudanin läntisin alue, joka on noin neljännes Suomen pinta-alasta. Alueella asuu noin 7 miljoonaa ihmistä, jotka kuuluvat eri etnisiin ryhmiin. Suurimmat ryhmät ovat furit, massalitit ja zaghawat, jotka ovat pääasiassa maanviljelijöitä, sekä arabit, jotka ovat pääasiassa karjanhoitajia.

Darfurin kriisi alkoi vuonna 2003, kun ei-arabit nousivat kapinaan Sudanin hallitusta vastaan. He syyttivät hallitusta syrjinnästä, laiminlyönnistä ja ihmisoikeusloukkauksista. Hallitus vastasi lähettämällä armeijan ja aseistamalla arabimilitioita, jotka tunnetaan nimellä janjawidit. He alkoivat hyökätä kapinallisten tukemia kyliä vastaan ja tappaa, raiskata ja karkottaa siviilejä. YK:n mukaan yli 300 000 ihmistä kuoli ja 2,7 miljoonaa joutui pakenemaan väkivaltaa.

Vuonna 2009 kansainvälinen rikostuomioistuin antoi pidätysmääräyksen Sudanin silloiselle presidentille Omar al-Bashirille sotarikoksista ja kansanmurhasta Darfurissa. Al-Bashir kielsi syytökset ja kieltäytyi luovuttamasta itseään tuomioistuimelle. Hän hallitsi Sudania 30 vuotta, kunnes hänet syrjäytettiin armeijan vallankaappauksessa vuonna 2021.

Vuonna 2021 Sudanissa muodostettiin siviili-sotilas siirtymähallitus, joka lupasi järjestää demokraattiset vaalit vuonna 2023. Siirtymähallitus aloitti myös rauhanneuvottelut Darfurin kapinallisryhmien kanssa. Vuonna 2020 allekirjoitettiin rauhansopimus, johon osallistui useita kapinallisryhmiä, mutta ei kaikkia. Rauhansopimuksen mukaan Darfur saa lisää itsehallintoa ja kapinallisryhmät saavat edustusta hallituksessa ja turvallisuusjoukoissa.

Miksi Darfurissa on edelleen väkivaltaa?

Darfurin rauhansopimus ei ole tuonut rauhaa alueelle. Monet kapinallisryhmät ovat jatkaneet taistelua hallitusta vastaan tai keskenään. Sudanin armeija ja sen osa RSF ovat edelleen läsnä Darfurissa ja tukevat arabimilitioita. RSF on entinen janjawid-militia, joka on muuttanut nimensä ja saanut enemmän valtaa Sudanissa. Sen johtaja Mohamed Hamdan Dagalo on yksi Sudanin siirtymähallituksen jäsenistä.

Darfurissa on myös muita konfliktin syitä, kuten ilmastonmuutos, väestönkasvu, köyhyys ja heikko hallinto. Nämä tekijät ovat lisänneet maanviljelijöiden ja karjanhoitajien välistä kilpailua maasta, vedestä ja laitumista. Darfurissa on myös paljon aseita, jotka ovat levinneet konfliktin aikana. Aseelliset ryhmät käyttävät niitä hyödyntääkseen heikompia ryhmiä tai kostamaan aiemmat loukkaukset.

Darfurissa tarvitaan lisää kansainvälistä huomiota ja tukea rauhanprosessille. Sudanin hallituksen pitää lopettaa ihmisoikeusloukkaukset ja tuoda sotarikolliset oikeuden eteen. Darfurin asukkaiden pitää saada osallistua päätöksentekoon ja kehitykseen omalla alueellaan. Darfurin kriisi ei ole vielä ohi. 😢